Wyat Casper Ghost

iii. Benz' Oliver on voikko 90cm korkea shetlanninponiori, jolle on kertynyt menestystä niin näyttelyistä kuin valjakkoajostakin. Sillä on useita sijoituksia vaikeasta ponivaljakosta, ja se on kilpaillut myös parivaljakkona. Näyttelyistä sillä on lukuisia I-palkintoja sekä BIS-titteleitä. Ori on vaikuttanut shetlanninponijalostuksessa niin Ruotsissa kuin Tanskassakin, joissa se on kantakirjattu I-palkinnolla. Luonteeltaan Oliver on kuten poikansa, kiltti ja rauhallinen käsitellä. Jälkeläisiä Oliverilla on seitsemän, joista kolme on oreja ja neljä tammoja. Sillä on kaksi I-palkinnolla ja kolme II-palkinnolla kantakirjattua jälkeläistä.

iie. Dentons Frilla on hauskan värinen, voikonkirjava yleisponi. Sillä on kilpailtu niin valjakkoajossa kuin este- ja kouluratsastuksessakin, ja sijoituksia löytyy tämänkin ponin tililtä. Se kilpailee noviisissa ponivaljakossa, helppoja koululuokkia ja korkeintaan 70cm ratoja esteillä. Jälkeläisiä sillä ei ole Bablon lisäksi vielä. Tamma on kantakirjattu II-palkinnolla, ja on palkittu hyvin näyttelyissäkin.

iei. Segrare oli väriltään tummanrautias 99 cm korkea oripoika. Se syntyi tanskalaiseen shetlanninponisiittolaan vuonna 1990. Varsan tulevaisuus oli lupaava, sillä se oli jo ennen syntymäänsä myyty ruotsalaiseen shetlanninponisiittolaan Hjoleniin. Segrarestä kasvoi komea ja lihaksikas herra jota ryhdyttiin kouluttamaan kouluratsuksi. Oria ratsasti tallin oppipoika Sven Ulson, jonka kanssa Segrares loisti Helppo B tasolla ja lopulta Helppo A radoillakin. Segrare kilpaili kolme kautta, jonka jälkeen sen kanssa ryhdyttiin siitoshommiin. Lopulta ori kantakirjattiin II palkinnolle. Orilta löytyy kannasta tällä hetkellä jopa 75 jälkeläistä, joista suurin osa on tammoja. Segrare viettää tällä hetkellä eläkettä laiduntaen Hjolenin pihapiirissä.

iee. Golda Blomma on vuonna 1993 syntynyt tummanrautias ponitamma. Blomma on siis jo 17 vuotias tammamamma, mutta on vielä kuitenkin hyvässä kunnossa ja toimiikin Suomessa toistaiseksi jalostustoimissa. Tamma syntyi Ruotsalaisessa Ytgårdin siittolassa, mutta myytiin 6 vuotiaana Suomeen siitos, koulu ja näyttelykäyttöön. Aikaisemmin tamma toimi kolmevuotta Ruotsissa ravurina, mutta huonolla menestyksellä. Ratsuna Blomma oli aivan eri sarjaa kuin ravipuolella. Sen kanssa kilpailtiin Helppo C luokissa ja tamma voittikin useita kilpailuita. Näyttelykehissä menestys oli ihan mukavaa, II- ja III-palkintoja pääasiassa. Blommalta löytyy tällä hetkellä kolme jälkeläistä.

eii. Boots on ilmeikäs ruunikonkimo ori, joka on shetlanninponiksi melko kookas. Juuri rotumääritelmän rajoissa oleva 107cm korkea poni asuu Jane Balen omistuksessa Isossa-Britanniassa. Luonteeltaan hyvin eläväinen ja veikeä Boots on menestynyt erityisen hyvin esteradoilla. Tänä päivänä ori toimii pääosin siitosoriina, mutta kilpailee edelleen satunnaisesti. Oriin on huomattu periyttävän jälkeläisilleen erityisesti intoa ja kapasiteettia estepuolelle.

eie. Pohjois-Englannista lähtöisin oleva musta ponitamma BAO Pebbles on elänyt värikkään elämän. Siitä oli määrä tulla siitos- ja kisaponi, mutta monen mutkan kautta se päätyi ratsastuskouluun. Kilpailuissa tamma on seuratasolla pärjännyt kuitenkin kiitettävästi. 100cm korkealla BAO Pebblesillä on erittäin korrekti rakenne, jonka vuoksi Bale halusi siitä varsan. Synnytys oli tammalle kuitenkin vaikea ja se päätettiin siirtää syrjään siitostoiminnasta, vaikka Bale harkitsikin tamman ostoa.

eei. Laukkaradoilla menestynyt Colum Menace on Isossa-Britanniassa maineikkaan ponisiittola Menacen ylpeyksiä. Ruunikko 98cm korkea ori on sukunsa ensimmäinen laukkaponi, mutta jostakin se on mielettömän pinkomisen taitonsa perinyt. Nykyään Colum on lopettanut laukkauransa täysin ja on ainoastaan jalostuskäytössä. Ori onkin jättänyt jälkeensä useita menestyneitä jälkeläisiä.

eee. Unice WL on kuvankaunis ponitamma, joka on lähtöisin Isosta-Britanniasta, mutta muuttanut hiljattain Suomeen yksityiskäyttöön. Tunnetun Welmortin siittolan kasvattia kaavailtiin ensin kilpaponiksi ja siitoskäyttöön, mutta muutaman varsan jälkeen tamma päätyi matkamaan Suomeen. Hyväluonteinen ja siro, 95cm korkea hiirakko tamma asuu nykyään Etelä-Suomessa ja kilpailee aktiivisesti seuratasolla.

31.10.2014 - VVJ CUP - Noviisi yhdistetty yksilöille - Kutsu - 9/98

Päiväkirjamerkinnät

20.08.2014 - kirjoittanut Minni
Kasperin kanssa ollaan kilpailtu aktiivisesti ja orilla onkin jo muutama sijoitus. Myös valmennuksiin olisi Kasperin kanssa tarkoitus päästä joka lajissa sen lisäksi että jatkamme ahkeraa kilpailemista. Kaukaisena haaveena siintää SHLA & YLA sekä mahdollisesti este- koulu- ja valjakkolaatuarvostelut, jos sellaisia järjestetään. Onneksi meillä ei mikään kiire laatiksiin ole, vaan saadaan rauhassa pojan kanssa valmistautua koitoksiin ja toivottavasti tehdä tulostakin sitten kun laatiksiin asti päästään. Kuitenkin ensin vain keskitytään orin kanssa ahkeraan kilpailemiseen sekä valmentautumiseen. Myös jälkeläisiä olisi haaveissa orille saada ennen laatuarvosteluja, joten ahkeraa valmistautumista on siis tiedossa jotta päästäisiin sitten kun aika laatuarvosteluille koittaa mahdollisesti jopa korkeimmille palkinnoille.

26.10.2014 - kirjoittanut Minni
Kasperin kanssa ollaan pyritty kilpailemaan tasapuolisesti jokaisessa lajissa ja ori onkin tykännyt este- ja valjakko kisaamisesta, sillä näistä lajeista orilla on eniten sijoituksia. Nyt talven aikana pyrimme Kasperin kanssa kisaamaan mahdollisimman paljon kisoja ja treenaamaan sillä kesällä kuitenkin ori viettää pientä laidunlomaa ja muutenkin kuumalla säällä ei viitsi treenata niin aktiivisesti.
Jos talvesta tulee luminen on Kasperin kanssa haaveissa päästä vähän hankeen treenaamaan sekä mahdollisesti ori pääsisi vetämän pulkkaa johonkin lastentapahtumaan. Kuitenkin kaikki on vielä avoinna talven ajalta ja jos mitään ylimääräistä tapahtumaa ei keksitä, niin sitten ainakin treenataan ahkerasti ja valmentaudutaan tulevaa vuotta ja tulevia kisoja varten, jotta saataisiin parempia ja tasaisempia suorituksia.

17.12.2014 - kirjoittanut Minni
Kasperin kanssa ollaan keskitytty treenaamiseen ja nyt talvella olisi tarkoituksena kilpailla satunaisesti. Ori tuntuu treeneissä hyvältä ja valmennukset onnistuvat hyvin, mutta vielä ei samanlaista rentoutta ole löytynyt kisakentillä. Onneksi meillä on vielä aikaa rentouden etsimiseen, kun ponikin on nuori.
Kevään koittaessa olisi suunnitelmissa jatkaa kisaamista valjakossa täysipainotteisesti aina välillä kilpaillen koulussa ja esteillä, katsellen mahdollisia laatiksia syksyllä tai talvella. Kuitenkin kaikki suunnitelmat ovat vielä auki ja nyt olisikin vain tarkoituksena valmentautua ja hioa uusia kuviota ensivuotta varten. Uusi vuosi onkin sitten hyvä aloittaa kunnolla treenanneena ja uusia kuvioita harjoitelleena viimeisten silausten tekemisellä ja tason vakauttamisella sekä uusien taitojen testaamisella kisakentillä.

20.03.2015 - kirjoittanut Minni
Uusi vuosi ja uudet kujeet ovat saapuneet tähänkin maahan. Heti vuodenvaihteen jälkeen tehtiin vielä viimeisiä treenejä ennen kuin aloitettiin kisakausi ja onkin keretty kisaamaan kaikissa lajeissa muutaman sijoituksen verran. Tänä vuonna kisakalentereista katsellaan yksilökisojen lisäksi myös parivaljakko kisoja, sillä Kasperille löytyi hyvä pari parivaljakko luokkiin, joten välillä ori pääsee kilpailemaan myös pariluokissa.
Valmentautumisessa ei olla päästy vielä sellaiseen aktiivisuuteen mihin haluttaisiin, mutta tarkoituksena olisi alkaa valmentautumaan kerran pari kuussa tämän kuun aikana. Myös laatuarvosteluihin olisi ajatuksissa suunnata kevään tai kesän aikana, joten tarkoituksena olisi saada kisaamista aktiivisemmalle mallille, jotta saataisiin vielä parannettua suorituksia viimeisiin kisoihin. Kesällä olisi tarkoitus antaa Kasperille lyhyt laidunloma, joten nyt keväällä voi hyvällä mielellä treenata ponia kunnolla.

02.04.2015 – kirjoittanut Viivi (VRL-13873)
Lupasin Minnille, että tulen treenaamaan hänen poninsa kanssa, tai ainakin kokeilemaan sitä. Astelin siis talliin ja tervehdin Minniä, joka oli ottanut jo ponin sisälle ja alkanut harjaamaan sitä. Otin harjat omaan käteeni ja suin pojan läpi ja letitin harjan. Minni toi minulle satulan ja suitset ja minä laitoin ne ponille. Satulan laitto sujui hyvin, mutta heti kun otin päitset ponin päästä pois ja aloin laittamaan tälle suitsia, Kasperi livahti käsieni alta karkuun. En ollut pitkään aikaan käsitellyt näin pientä ponia, joten siinä oli hieman totuttelemista. Luojan kiitos, Minni oli seisomassa karsinan ovella ja otti oriin kiinni. Minni ohjasi ponin takaisin minun luokseni ja sain laitettua suitset ponin päähän.
Kenttä oli sohjon peitossa, joten talutin ponin maneesiin Minnin opastuksella. Mittasin maasta jalustimet ja kiristin satulavyön. Nousin selkään ja otin hyvän istunnan jo heti alkuun. En ole ikinä tykännyt käyttää pohjeapuja, jos siihen ei ole tarvetta, joten pienen painonsiirron avulla lähetin Kasperin liikkeelle. Lähdin kiertämään vasempaan kierrokseen ja pari kierrosta käveltyäni huomasin, etten ole täysin mukavasti satulassa. Istunta oli hieman vaikeaa, joten käänsin ponin kentän keskelle ja pidensin jalustimia. Tuntui heti paremmalta ja painoavut menivät paremmin läpi.
Otin ohjat tuntumalle ja aloin tekemään runsaasti voltteja ja pysähdyksiä. Aluksi poni tuntui olevan hieman kova suustaan, mutta pienillä puolipidätyksillä sain sen kuuliaisemmaksi ja välillä jopa menemään muodossa. Kun poni toimi oikein, kehuin sitä äänellä.
Vaihdoin suuntaan ja kävelin toiseen suuntaan tekemällä paljon paikanvaihdoksia, voltteja, pysähdyksiä ja niin edelleen ponin virkistämiseksi. Minni oli sanonut, ettei ponin kanssa pidä jankata samaa asiaa koko ajan, sillä poni tylsistyi helposti. Aloin ravailemaan ensin uraa pitkin tehden paljon temmon muutoksia. Ponia sai hieman käskeä eteenpäin ja käytin välillä myös pohjetta ja ääntä apuna. Välillä taas poni ei tahtonut hiljentää ravia, kun yritin saada sen menemään melkein käyntiin. Hetken aikaa yritin saada ponia kulkemaan kuuliaisesti, useiden temmon muutosten avulla se lopulta onnistui mainiosti. Aloin tekemään isoja pääty-ympyröitä ja ihan mielenkiinnosta pyysin Minniä laittamaan pienen ristikon toiseen päätyyn. Sillä aikaa, kun Minni pystytti estettä, otin laukat molempiin suuntiin ja tein laukassa parit ympyrät.
Ravasin oikeaan kierrokseen pitkää sivua kohti C-päätyä, jossa oli ristikko ympyrällä. Kun poni tajusi, että olemme menossa esteelle, alkoi se kiihdyttää vauhtia, mutta minä olin tarkka ja hidastin vauhtia jännittämällä vatsalihakset ja tiivistämällä istuntaani. Olin hyvilläni, kun poni reagoi niin pienestä ja ohjasin ponin keskelle estettä. Ensimmäinen hyppy ei todellakaan ollut paras hyppyni, sillä en oikein päässyt hyppyyn mukaan. Olin hieman nyrpistynyt siitä itselleni, mutta laitoin epäonnistumisen sen piikkiin, että en ollut mennyt shettiksillä moneen vuoteen. Toiseen päätyyn tein laukkaympyrän ja seuraava hyppy onnistui kaikin puolin paremmin tikittävistä raviaskelista huolimatta. Tulin vielä muutaman kerran esteen laukassa ja pienten pidätteiden jälkeen hypyt onnistuivat yllättävän hyvin.
Pidin välikäynnit ja kehuin ponia äänellä ja taputuksilla. Pidin itselleni hengähdystauon ja otin juomapullosta juotavaa. Verryttelin jalkojani ilman jalustimia ja annoin ponin hengähtää hieman. Välikäyntien jälkeen otin ohjat tuntumalle ja vaihdoin suunnan. Tulin toiseen suuntaa esteen nelisen kertaa laukassa ja kaikki hypyt menivät poikkeuksetta hyvin. Kehuin ponia todella paljon ja Minnikin näytti tyytyväiseltä, vaikka poni olikin aika hikinen. Kävelimme loppukäynnit pihalla, jotta poni saisi hengittää raitista ilmaa ja sääkin oli parantunut, eikä enää satanut sitä taivaalta ilmestyvää höttöä, jota kutsutaan meillä päin rännäksi. Lopulta veimme ponin talliin ja purimme varusteet tältä. Kasper sai osakseen paljon rapsutuksia, eikä pidä unohtaa herkullista porkkanaa! Sillä aikaa, kun Minni vei varusteet satulahuoneeseen, minä harjasin oriin pikaisesti ja takitin sen loimella. Sanoin ponille heipat ja lähdin ajamaan kotia.

02.06.2016 - Kouluvalmennus, kirjoittanut Minni
Ratsukko oli juuri menossa maneesiin, kun saavuin paikalle. Kävelin ratsukon kanssa samaa matkaa maneesiin. Pyysin ratsastajaa aloittamaan verryttelyt normaalisti. Kasperi näytti perinteiseltä shetlanninponilta, sillä ori ei olisi millään halunnut liikkua, joten pyysin ratsastajaa asettamaan ponia aina satunaisesti johonkin suuntaan, jotta poni joutuisi kuuntelemaan ratsastajaansa, eikä saisi keskityttyä temppuihin.
Hiljalleen Kasperi alkoi liikkumaan paremmin ja pyysin ratsukkoa siirtymään ympyrälle. Ympyrällä ratsukko sai tehdä tempon muutoksia ensin käynnissä ja sitten ravissa molempiin suuntiin. Kun tehtävä onnistui, ratsukko sai ottaa lyhyet välikäynnit ennen kuin pyysin ratsastajaa taas keräämään ohjat ja nostamaan laukan. Aluksi ratsastaja sai huolehtia siitä, että laukka pyörii ja Kasperi laukkaisi aktiivisesti. Hiljalleen pyysin ratsastajaa tekemään myös laukassa tempon muutoksia.
Kun laukkatehtävä sujui hyvin, sai ratsukko loppuun ottaa vähän pysähdyksiä ja peruutuksia ennen loppuverryttelyjä.