Tuhiseva Töppönen

Tämä on virtuaalihevonen | VH24-018-0127
KEV-III, SV-I

Suomenpienhevonen, ori
146cm, hopeanruunikko
Syntynyt 02.10.2023, Suomi, 4v

Kenttäpainotteinen, helppo
Omistaja Jaana K., VRL-03669
Tuoja Jaana K., VRL-03669

Luonnekuvaus

Aina sanotaan, että hevoselokuvat on niiin epärealistisia, kun niissä hevoset pitävät koko ajan ääntä, hörisevät ihmisille ja mitä vielä. No, meidän Tossulle on jollakin jäänyt kertomatta, että hevoset EIVÄT ääntele koko ajan.
Tossu on persoonallinen ja omapäinen ori, joka harvoin on hiljaa. Aina löytyy joku syy, jonka vuoksi voi edes vähän pitää ääntä, oli se sitten kunnolla, fanfaarin lailla hirnumista, hörisemistä tai ihan vaan jonkin sortin öninää, kun harjaus tuntuu niin kivalta. Se oikeastaan vaikuttaa siltä, että se keskustelee koko ajan ympäristönsä kanssa, olipa sitten kyseessä ihan vain kotitalli tai kilpailupaikka.

Harjatessa Tossu seisoo suhteellisen rauhallisesti paikallaan ja vain nauttii hoidettavana olemisesta. Siitä kuuluu koko ajan tyytyväisiä ääniä ja jotkut jopa sanoo, että ihan kuin se kehräisi. Mieluisinta orille onkin, kun sitä pyöritellään kunnon ottein kumisualla, mutta kyllä sille muutkin harjat kelpaavat vallan mainiosti.
Kaviot siltä saa puhdistaa kaikessa rauhassa ja siitäkös tuo meidän kengittäjämme tykkääkin. Kerrankin helppo hevonen, jonka kanssa ei aina tarvitse taistella kaikesta.

Ratsuna hopeanruunikko on innokas ja energinen, joka on aina valmis, kuin paraskin partiopoika. Parasta Tossun mielestä on ehdottomasti vauhdikas meno ja seikkailut metsässä, jonka vuoksi siitä sitten kenttäratsu leivottiinkin. Metsässä ei ikinä ole tullut vastaan asiaa, jonka vuoksi ori päättäisi paeta paikalta, vaan kaikki kohdataan rohkeasti ja suurella innolla.
Sileällä ratsastaessa Tossu toimii myös todella kivasti, mutta vauhtia tuppaa välillä olemaan liikaa. Onneksi se kuitenkin kuuntelee todella hienosti ratsastajaa, vaikka sitä saakin vähän väliä muistutella, että nyt ei kierrosaikoja mitata.

Kilpailuissa Tossu pistää aina parastaan. Joitakin toki ärsyttää äänekkään orin läsnäolo, mutta sepä onkin heidän ongelmansa, meidän poika saa pitää ääntä, jos siltä tuntuu. Ori keskittyy aina loistavasti kisatilanteissa, eikä sitä haittaa isot äänet tai surkea keli, vaan töitähän kisapaikalle on tultu tekemään ja niitä sitten myös tehdään.

Suku

isä
Suhiseva Saapas
sh., hopeanruunikko, 154cm
ii. Nilkkuri-Niilo
sh., hopeanmusta, 163cm
iii. Kallen Kenkämestari
sh., kulomusta, 166cm
iie. Nuppu Näpsäkkä
sh., hopeanmusta, 159cm
ie. Hento Havina
sh., ruunikonkimo, 150cm
iei. Nariseva Nahka
sh., mustankimo, 173cm
iee. Haave-Helmi
sh., ruunikko, 149cm
emä
Tähti-Tuisku
sph., mustanvoikko, 141cm
ei. Villisti Verneri
sph., voikko, 146cm
eii. Valtavirta-Veikko
sph., tummanpunarautias, 148cm
eie. Villi-Virva
sph., voikko, 142cm
ee. Kulta-Kirppu
sph., musta, 139cm
eei. Kapteeni Kultasiipi
sph., mustankimo, 137cm
eee. Nelliina
sph., musta, 145cm

Sukuselvitys

i. Suhiseva Saapas on tunnettu komeasta ulkomuodostaan sekä voimakkaasta hyppytyylistään. Ori kilpailee aktiivisesti CIC1-luokassa kenttäratsastuksessa. Luonteeltaan se on hyvin perinteinen suomenhevonen, eli rauhallinen, rehellinen ja yritteliäs. Eteenpäinpyrkimystäkään siltä ei puutu. Jos miinuspuolia pitäisi Sakesta löytää, olisi se joidenkin mielestä todennäköisesti äänekkyys. Kaikkeen pitää reagoida äänellä ja kaikkea liikkuvaa tervehtiä.
Jälkeläisilleen ori on periyttänyt hyvää hyppytyyliä sekä sulavia liikkeitä, jolloin sen varsat ovat olleet mainioita valintoja kenttäratsastukseen.

ii. Nilkkuri-Niilo on iloinen ja energinen tapaus, joka periyttää varsoilleen hyvää käsiteltävyyttä ja matkaa voittavia liikkeitä. Ratsastaessa se on kuitenkin pikkutarkka ja vaatii sen, että ratsastaja tietää mitä on tekemässä. Aloittelijoita Niilo jallittaa minkä ehtii, eikä varmasti tee yhtään enempää, kuin pakko. Maasta käsin sen kanssa voi kuitenkin touhuta kuka tahansa ja talutuskin onnistuu, vaikka pikkulapselta.
Orilla kilpaillaan aktiivisesti kenttäratsastuksessa CIC1-tasolla ja se menestyykin oikein kivasti.

ie. Hento Havina toimii tätä nykyä terapiahevosena. Aikanaan omistaja on sillä kisannut joitakin helppoja kenttäratsastusluokkia, mutta omistajan kilpailuinnostuksen laantumisen myötä, Havakin siirtyi pois kisakentiltä.
Tamma on erinomainen terapiahevonen. Se on todella kiinnostunut ihmisistä ympärillään ja mitä sulkeutuneempi ihminen on, sitä enemmän Hava on kiinnostunut kyseisestä henkilöstä. Hoitaessa se on kiltti ja rauhallinen tapaus, jonka kanssa arempikin uskaltaa toimia ja ratsunakin selkään voit laittaa kenet tahansa.

e. Tähti-Tuisku on temperamenttinen ja älykäs tamma, joka periyttää varsoilleen vahvaa, mutta tasaista ja reipasta luonnetta. Tamma on erittäin hyvä kenttäratsu, jonka kanssa on ollut helppo lähteä kiertämään kisoja ympäri Suomea, koska tamma on loistava matkustaja ja viihtyy vieraissakin paikoissa erinomaisesti.
Kauniskin se on ja varustettu hyvällä rakenteella, joten ei jätä varmasti ketään kylmäksi, kun luonnekin on hyvä.

ei. Villisti Verneri on hieman levoton tapaus, joka ei millään malttaisi olla paikallaan. Jos olet hoitamassa oria, suosittelen laittamaan sen kiinni. Näin ollen säästät omia hermojasi, kun ei tarvitse orin mukana pyöriä ympyrää karsinassa. Ilkeä Verneri ei missään nimessä ole, vaan oikeastaan kaikkien käsiteltävissä, mutta aremmat eivät toki uskalla levottoman orin kanssa toimia.
Ratsuna se on suhteellisen helppo, mutta vaatii sen, että sillä myös tekemistä on koko ajan. Jos sen niin sanotusti jättää yksin, niin kyllä ori tekemistä itselleen keksii!
Jälkeläisilleen ori on periyttänyt hyvää rakennetta ja erinomaisen näyttäviä liikkeitä.

ee. Kulta-Kirppu oli varsasta asti nopea oppimaan uusia asioita ja sen kanssa sai kyllä myös olla aika varuillaan, ettei tamma keksi lähteä karkuteille, jos tilaisuus tarjoutuu. Sen kanssa oli kuitenkin todella helppo olla, joten moni siitä tykkäsikin.
Ratsuna Kirppu oli herkkä ja antoi varmasti palautetta pienten pukkien tai pään viskomisen muodossa, jos avut olivat liian kovia. Se suoriutui erinomaisesti helpon tason kenttäkisoista ja tykkäsikin siitä hommasta, erityisesti maastoeste-osuudesta.
Tamma kuitenkin menehtyi ähkyyn ollessaan vasta 8-vuotias, mutta oli kuitenkin ehtinyt saattaa maailmaan yhden tammavarsan, josta tuli emänsä lailla oikein hyvä kenttähevonen.

Jälkeläiset

19.11.2025, o. Kotipihan Töpsähdys (VH25-018-0780), e. Huikia Hihitys (VH24-018-0261)
11.06.2024, t. Kotipihan Hohtava Haavekuva (VH24-018-0340), e. Kaunisvaara (VH23-018-0009)

Kilpailutulokset

Suomenhevosten varsa-arviointi 20.03.2024 SV-I (8,2+10+6+6,5+7,5+5=43,2p).
Kenttävarsojen laatuarvostelu 31.03.2024 KEV-III (6+2+2+3+5+5=23p).

KERJ - 21 sijaa

11.11.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 5/36
12.11.2024 - Hemgård - Helppo - 4/21
16.11.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 4/36
24.11.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 5/36
27.11.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 1/36
02.12.2024 - Kadon Kartano - Helppo - 1/63
04.12.2024 - Kadon Kartano - Helppo - 7/63
04.12.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 4/30
05.12.2024 - Kadon Kartano - Helppo - 5/63
08.12.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 4/30
10.12.2024 - Kadon Kartano - Helppo - 2/63
15.12.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 4/30
17.12.2024 - Nessinjärven kilpailukeskus - Helppo - 2/30
14.01.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 1/43
15.01.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 2/43
19.01.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 5/43
07.02.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 2/43
10.02.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 3/43
11.02.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 1/43
13.02.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 6/43


15.02.2025 - Nessinjärven Kilpailukeskus - Helppo - 3/43

Päiväkirja

24.09.2024 Kouluvalmennus - valmentaja: Vuokko Polanen (Alva / VRL-14837)
244 sanaa

Pieni ja sympaattisen oloinen olemus oli Vuokko Polasen ensimmäinen kokemus Tuhisevasta Töppösestä. Söpömpää nimeä otus ei olisi voinut saada hän pohti astellessaan tallinomistajan perässä kohti orin tarhaa. Toiveiden mukaan nainen pääsisi tänään pitämään peruskivan valmennuksen kaksikolle, eikä Vuokko meinannut voida odottaa orin näkemistä satulan alla. Hopeinen harja kiilteli ja raikuva tervehdys hirnahdus kirvoitti hymyn sekä omistajalta, että valmentajalta.

“Tänään voitaisiin keskittyä pohkeenväistöihin ja niiden avulla laukannostoihin ja siirtymisiin ylipäätään. Voit verrytellä itsenäisesti, niin katselen vähän”, Vuokko ohjeisti ja Jaana nyökkäsi Tossun selässä. Reilujen alkukäyntien jälkeen nainen alkoi ottamaan letkeää ravia ja rennon reipasta laukkaa mukaan. Vuokon mielestä orissa oli selkeästi potentiaalia, eikä tuulisesta säästä huolimatta Tossu katsellut heiluvia puskia sen enempää.

Pohkeenväistöissä ratsukon suurimmaksi ongelmaksi koitui Tossun turhan kova vauhti. Ori puski menemään ja vaikka se kuuntelikin Jaanan ohjeita kohtalaisen hyvin, jäi se silti välillä turhan vahvaksi.
“Ota paremmin pidäte läpi ulkoota ja tule uudestaan! Noin just, pidäte pohje, pidäte pohje”, Vuokko kannusti parivaljakon siihen asti parasta pohkeenväistöä katsellessaan. Tossu öhisi hassusti tehdessään ja naista hymyilytti orin korkea työinto.
“Pidä tää fiilis mielessä ja päästä se lyhyille välikäynneille”, Vuokko kehui. Kävellessään nainen antoi Jaanalle vinkkejä, joilla ori voisi tulla vielä paremmin kuulolle. Ei ollut helppo homma pitää kirjaimellisesti innosta puhkuvaa Tossua sopivasti aisoissa.

Lopputunnista keskityttiin ympyrällä kevyeen väistättämiseen, jonka kautta ori sai helpommin nostettua oikeaa laukkaa. Tossu nappasi ajatuksesta kiinni nopeasti, eikä Jaanakaan välttynyt hymyltä, kun ori hörisi onnistuneiden suoritusten jälkeen. Näin iloista ratsua oli ilo valmentaa, Vuokko tuumi vielä jutellessaan loppukoontia Jaanan kanssa.