Myrskylän Poliisimestari

Tämä on virtuaalihevonen | VH20-018-0856

Luonnekuvaus

Pollari on kuin jylhä suomalainen maisema, karu, mutta kaunis ja sen silmistä loistaa älykkyys ainakin suurimman osan ajasta. Välillä taas tuntuu, että viimeisetkin aivosolut on lentänyt korvien kautta ulos, mutta pääasiassa Pollari on ihan kelpo kampe.
Se omaa vahvan luonteen ja ei varmasti taivu helposti toisten tahtoon, varsinkaan laumassa. Se saattaa myös olla itsepäinen, ehkä jopa uppiniskainen, vaatien selkeät rajat ja johdonmukaista käsittelyä.

Hoitaessa on ihan normaalia, että kun Pollaria yrittää siirtää, se vain nojaa vastaan tai kavioita puhdistaessa kavio on liimautunut lattiaan kiinni. Se kuitenkin antaa harjata itsensä ongelmitta läpikotaisin ja varusteetkin sille saa pääasiassa laitettua päälle ilman ongelmia.
Jos liimakavioisuus yllättää, helpoin on yleensä siirtyä vain toiseen jalkaan. Jostain syystä ongelma ilmaantuu yleensä vain yhden jalan kohdalla ja kun on muut jalat läpi käyty, niin saa sen viimeisenkin kavion puhdistettua aivan normaalisti. Turha siis jäädä kiskomaan jalkaa maasta, kun et sinä sitä voimalla sieltä saa nostettua.

Noin muuten käsitellessä Pollari on kyllä helppo, kunhan ei jääräpäisyys iske päälle. Uusiin asioihin orin reaktio on lähinnä jämähtää paikalleen, eikä se välttämättä heti suostu lähtemään liikkeelle, vaan uusi asia pitää ensin saada tarkastella rauhassa.

Kunhan ratsastaja tiedostaa Pollarin perusluonteen, niin työtkin sujuvat ongelmitta yleensä. Kouluratsuna ori kyllästyy helposti, jolloin saattaa ilmentyä esimerkiksi pysähtelyä ja paikalleen juurtumista, mutta kunhan tehtävät ovat vaihtelevia ja toistot lyhyitä, niin rautiaan kanssa pärjää loistavasti!
Esteillä Pollari on rohkea ja unohtaa jopa itsepäisyytensä mennen yli kaikesta, mitä eteen laitetaan. Ikinä ei ole vielä eteen tullut esteitä, joita se ei suostuisi hyppäämään. Kaiken lisäksi rautias on yllättävänkin nopea liikkeiltään esteillä, jonka vuoksi sen kanssa onnistuvat nopeatkin radat tiukkojen käännösten kanssa.

Suku

isä Vähäpellon Kreivi sh., punarautias, 145cm KTK-II	ii. Vähäpellon Ruhtinas sh., punarautias, 148cm KTK-I	iii. Kuninkainen Ch, KTK-I, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I
		iie. Kirsikkapöly KTK-II, SLA-I, VVJ-I, KRJ-I, ERJ-I
	ie. Vähäpellon Vaherma sh., vaaleanpunarautias, 147cm KTK-I	iei. Hallaonni KTK-III
		iee. Kapeenvalkea VIR MVA Ch, KTK-I
emä Ristikallion Titiuu sh., tummanpunarautias, 147cm SV-III	ei. Hattuvaaran Viljami sh., kulomusta, 156cm SV-I, KTK-I	eii. Viipurin Väinö SV-III, EV-II, KTK-III
		eie. Marraskuun Malviina SLA-III
	ee. Syrjän Tuska sh., rautias, 140cm KTK-II	eei. Metkan Maine KTK-II, KERJ-II
		eee. Ahkeran Tusinatavara

Jälkeläiset

19.09.2025, t. Kotipihan Konna-Karkotin (VH25-018-0563), e. Myrskylän Muikia (VH20-018-0260)
14.05.2024, o. Kotipihan Sisuvius (VH24-018-0317), e. Hengenvaaran Kaino-Vieno (VH17-018-0952)
14.12.2023, o. Kotipihan Mestarikettu (VH24-018-0293), e. Huvitutin Ketunleipä (VH17-018-2107)

Kilpailutulokset

Suomenhevosvarsojen varsa-arvostelu 20.11.2020 SV-I (5,4+10+9+7=31,4p).
Suomenhevosten kantakirjatilaisuus 31.05.2021 KTK-II (vanhoilla kuvilla, 18+18+18+19=73p).
Champion -arvonimi vahvistettu 31.05.2024
Suomenhevosten laatuarvostelu 20.11.2024 SLA-II (11+19+20+20+13=83p).
Yleislaatuarvostelu 31.12.2024 YLA2 (29+21+20+11+17,5=98,5p).

NJ 19.02.2021 Brandubh Stud - tuomarina vibaja - irtoSERT
NJ 15.04.2021 Adina - tuomarina Jannica - irtoSERT
NJ 15.05.2024 - Demure - tuomarina Gabi - irtoSERT
NJ 06.07.2025 - Stall Fernweh - tuomarina Faye - MVA-SERT
NJ 14.12.2025 - Stall Fernweh - tuomarina Faye - MVA-SERT

VSN 19.01.2024 - Tigrishellir - Halter Reserve Champion

• KRJ (9)
• ERJ (46)

Päiväkirja

Kotiutuminen Hemgårdiin, pk-merkintä - Kirj.:om. (302 sanaa)

En minä tiedä miten tässä nyt TAAS näin kävi. Hemgård on muuttamassa pikkuhiljaa uusiin tiloihin ja jakautumassakin osittain kolmeksi talliksi ja olin päättänyt, että nyt ei uusia hevosia tule ennen, kuin vanhat hevoset ja ponit on saatu oikeisiin osoitteisiinsa. No… Meninpä sitten eilen selailemaan keskustaa ja huomasin Sylvin myytävät hevoset ja niinhän siinä sitten kävi, että sieltä tuli bongattua Vilna ja sen lisäksi kolme muutakin. Ihan kuin noita hevosia ei muutenkin jo olisi tarpeeksi…

Sylviltä tulikin melko pikaisesti vastaus, että nelikko voi meille muuttaa ja siinähän heti alettiin sitten keksimään kyytiä hevosille. Oma hevosauto oli periaatteessa varattuna, mutta koska meillä ei muuttomatka hirveän pitkä ollut, eikä omien hevosten siirtämisen kanssa sinänsä kiire ollut, niin pyysin Lauria, jos hän viitsisi Kastanjeholmista ja Kaunispurosta käydä hakemassa juuri ostetut hevoset. Jupinaa ja tupinaahan sitä taas Laurin suusta kuului ja jos oikein kuulin, niin hulluksi hevosnaiseksi se minut (taas) haukkui, mutta lähti kuitenkin.

Kun tammat oli purettu autosta ulos, oli viimeisenä vuorossa Myrskylän Poliisimestari, eli tutummin Pollari. Ori odotteli kaikessa rauhassa, että muut saatiin purettua autosta ulos ja kun väliseinä vihdoin avautui, katsoi se rauhallisena luokseen saapuvaa ihmistä, eli minua. Ojensin oria kohti käteni, jota se nuuhkaisi ja totesi ilmeisesti, että jaa, joku uusi ihminen. Irrotin narun ja lähdin taluttamaan oria kohti tallia. Pihalla otettiin Pollarinkin kanssa hetken pysähdys, kun ori päätti, että haluaa myös tutkiskella uutta ympäristöään. Yritin saada oria liikkeelle, mutta vaikka rautias pienikokoinen onkin, niin ei puhettakaan, että minä sen liikkeelle saisin, ellei ori halua itse liikkua.

Jonkun ajan seisomisen jälkeen päätti Pollari, että kyllähän tuota joutaa jo lähteä liikkeelle ja liikahti vähän sen oloisena, et jos vaikka viitsit näyttää mihin ollaan menossa, joten lähdin johdattamaan oria talliin ja ovista sisälle.
Joidenkin karsinoiden kohdalla ori pysähtyi tutustumaan uusiin tovereihinsa, mutta sujuvasti edettiin kuitenkin Pollarin omalle karsinalle, jonne se asettui oikein nätisti syömään heiniänsä.

---

Kouluvalmennus - valmentaja: Mirella (om.) (419 sanaa)

Tänään oli vuorossa kouluvalmennus Pollarin kanssa ja aloitin alkulämmittelyn orin kanssa ennen, kuin Mirella saapui tallille. Alkuun tavoitteenani oli saada rautias kuulolle ja rentoutumaan ilman, että se ehtisi kyllästyä jo heti alussa, joten alettiin tekemään nopeita siirtymisiä käynnin ja ravin välillä sekä muutamia pysähdyksiä siellä täällä peruutuksineen.
Pollari oli alkuun hieman tahmea, mutta alkoi kuitenkin vetreytymään oikein kivasti nopeilla siirtymillä, vaikka välillä joutuikin hieman muistuttamaan napakammalla puolipidätteellä, että siirtymiset tehdään nyt, eikä huomenna.

Kun ori eteni suhteellisen reippaasti, alettiin tekemään vielä pääty-ympyröillä loivia väistöjä sekä suunnanvaihtoja, jotta saatiin taivuteltua hevosta molempiin suuntiin. Pollari kyllä väisti ja vaihtoi suuntaa näppärästi, mutta taipuminen tuntui olevan sen mielestä ihan tyhmää ja rautias muistutti lähinnä rautakankea.
Jatkoin kuitenkin taivuttelua löysällä ohjalla sinnikkäästi, niin alkoihan se Pollarikin pehmenemään ja rentoutumaan, jolloin menokin alkoi näyttää jo vähän uskottavammalta kouluratsukon menolta.

Alkulämmittelyn loppuvaiheessa Mirella saapui maneesiin ja katsoi tovin työskentelyämme.
”Mä olin teille suunnitellu tälle päivää vähä avoa ja sulkua sekä vastalaukkatreeniä”, nainen ilmoitti ja alkoi selittämään ensimmäistä tehtävää, eli avoa ja sulkua pitkillä sivuilla ravissa, joiden lopussa suoristus ja laukka lyhyelle sivulle, josta raviin kulmassa.
Lähdettiin Pollarin kanssa suorittamaan ja ensin ori tuntui avossa siltä, ettei se millään tahdo asettua tai liikkua, mutta sulkutaivutus sujuikin sitten huomattavasti paremmalta. Rautias keskittyi paremmin ja liikkui sujuvammin sulkua tehdessä, mutta lähti ne avotkin sujumaan, kun hevosen kyljet alkoivat lämpenemään ja aukeamaan paremmin.
Kun avot ja sulut sujui hyvin, käski Mirella alkaa tekemään kolmikaarista kiemurauraa koko maneesin leveydeltä, jolla myös saataisiin hyvän mittaisia vastalaukkapätkiä mukaan. Alkuun Pollari pudotti hyvin herkästi takaisin raviin ja Mirella käski tukea hevosta paremmin kaarteissa, jotta sama laukka pysyisi yllä. Kun itse keskityin paremmin, alkoi orikin suorittamaan loogisesti paremmin ja saatiin laukka pysymään koko ajan samana.

Loppuun otettiin vielä ympyrätyöskentelyä niin, että ravissa ja laukassa tehtiin ympyröitä useampi putkeen, välillä pienentäen ja välillä suurentaen sekä vaihdeltiin suuntaa, että saatiin työskentelyä molempiin suuntiin tässäkin tehtävässä. Ravissa ympyrät sujuivat paremmin, mutta laukassa Pollari vaati selkeästi enemmän tukea erityisesti ympyröitä pienentäessä. Hetken tahkoamisen jälkeen saatiin kuitenkin ympyrät sujumaan tasapainoisesti molempiin suuntiin.

Loppuverryttely suoritettiin pitkällä ohjalla keventäen ravissa eteen-alas idealla ja samalla tehtiin myös loivia kaarteita hevosta taivutellen. Pollari venyttäytyi hyvin eteen-alas ja vaikutti erittäin tyytyväiseltä päivän treeniin!

Mirellan yhteenveto: ”Pollari oli tyypillisen jääräpäinen välillä, mutta Jaanan johdonmukaisella ratsastuksella ja vähän hevosen tukemista parantamalla saatiin ori hyvin kuulolle, eikä se ehtinyt kyllästyä, vaikka aika paljon tehtiin saman asian toistoja. Nopea palkitseminen auttoi oria selkeästi pitämään mielenkiinnon yllä ja keskittymään käsillä oleviin tehtäviin hyvin.
Treeneihin voisi lisätä keskilaukan ja -ravin tehtäviä yhdistäen ne siirtymiin, jotka auttaa vahvistamaan Pollarin siirtymien terävyyttä.”

---

Estevalmennus - valmentaja: Sari (om.) (435 sanaa)

Toissa päivänä treenattiin koulua, tänään sitten oli vuorossa Sarin estevalmennus. Totuttuun tapaan suoritin alkulämmittelyn itsenäisesti, vaikka Sari oli jo maneesissa kokoamassa valmennuksessa käytettäviä esteitä. Alkulämmittelyä varten olin raahannut puomeja ravi- ja laukkatyöskentelyyn sopivilla väleillä, ettei tarvitsisi erikseen alkaa niitä muuttelemaan.

Alkuun tietysti käveltiin muutama kierros, mutta sen jälkeen alettiin tekemään puomeja kaarevalla uralla. Pollari lähestyi puomeja innokkaasti ja tasapainoisesti, mitä nyt vähän turhan kiireellä, jolloin tein sitten puolipidätteitä vauhdin hallitsemiseksi. Tovin päästä orikin alkoi rauhoittua ja tehdä töitä järkevällä vauhdilla, joten vaihdettiin laukkapuomeille, jotka olin laittanut ympyröille.
Laukkapuomit sujuivat alusta lähtien hyvin ja rautias oli tänään jotenkin erityisen hyvin kuulolla alun pienen ravikaahotuksen jälkeen. Puomeja olin asetellut kahdelle ympyrällä sellaisin välein, että puolet ympyrällä mentiin hieman pienempää laukkaa ja puolet isompaa ja Pollari reagoi oikein hienosti apuihin lyhentäen ja pidentäen laukkaa, kun sitä pyydettiin.

Sari totesi, että eiköhän alkuverkka jo riitä ja kertoi ensimmäisen tehtävän. Alkuun keskityttäisiin rytmin löytämiseen ja ponnistuspaikkojen tarkkuuteen kahden esteen sarjalla. Esteiden välin voisi tulla joku viidellä tai kuudella askeleella, joten laukkaakin päästäisiin säätämään esteiden välillä.
Pollari ylitti esteet varmasti ja oikeastaan haki aivan itse hyvät ponnistuspaikat. Välillä se tosin lähestyi hieman turhan kiireellä, jolloin Sari käski minun jarruttaa sitä enemmän istunnalla ja näin tasapainottamaan sekä hillitsemään vauhtia. Rautias alkoi tuntua 15 minuutin jälkeen hyvältä ja Sarikin totesi, että siirrytään toiseen tehtävään.

Toisella tehtävällä oli ideana kaareva linja kahden esteen välillä ja Sari oli kasannut meille ihan peruspystyesteitä kolme kappaletta, jolloin ensimmäiseltä pystyi aina suuntaamaan joko oikealle tai vasemmalle. Käännös tosin oli tiukka, joten hallintaa ja tasapainoisuutta hommaan vaadittiin.
Pollari osoittautui kuitenkin olevansa tänään erittäin notkea ja kaarevat linjat eivät tuntuneet tuottavan sille minkäänlaista ongelmaa. Vauhtikin oli saatu edellisellä tehtävällä hyvin kontrolliin, joten suorittaminen oli tasaista ja varmaa, kunhan minä osasin kertoa hevoselle selkeästi, että mihin matka ensimmäiseltä esteeltä jatkuu.

”Kyllä toi hevonen on hyvä tasollensa! Kaarevilla se osottaa hienoa hallintaa ja hienosti kattoo noi hyppypaikat ihan itsekseen, vaikka kyllä sun tietty pitää hereillä olla. Toki, välillä se kiihtyy vähän turhan paljon, jolloin sun tasapainosen istunnan ja rauhallisten apujen merkitys korostuu. Ens kerralla voitais kattoo sit jo ratoja, joissa yhdistys pidemmät ja teknisesti vaativammat tiet, tänäänhän tää oli lähinnä tämmöstä yksittäisten teknisten asioiden treenaamista, mut ratatreeneissä korostuu sit vielä paremmin nuo aiemmin mainitut asiat”, Sari yhteen veti samalla, kun tein loppuverryttelyä rennossa laukassa ohjaa vähitellen löysäten.
”Joo, tää oli kyl tänään tosi hyvä! Toissa päivänä se tuntu välillä niin vaikeelta muka kaarteissa, kun treenattiin Mirellan kans jotain koulujuttuja, mut kyl nää esteet selkeesti on enemmän sen juttu”, naurahdin ja hidastin orin raville.

Ravissa hölkkäiltiin vielä tovi, jonka jälkeen Eeli tuli hakemaan Pollarin maastokävelylle maasta käsin ja minä kiipesin seuraavan hevosen selkään.

---