Viktorin isä Axegrinder oli komea ruunikko brandenburgori, joka oli korkeudeltaan 168cm. Axegrinder kilpaili tasolla Grand Prix kansallisissa kouluratsastuskilpailuissa. Ori menestyikin melko hyvin, sillä olihan se jopa yksi saksan alueen kuuluisimmista hevosista menestyksensä johdosta. Orin kerrotaan periyttäneen jälkeläisille pommin varmaa luonnetta ja kevyttä askelta. Kilpailu-uran jälkeen ori toimikin jalostusorina ja tuottikin monta jälkeläistä ympäri maailman. Lopulta se kuoli vanhuuteen hyvin eletyn elämän jälkeen.

Viktorin isänisä Mercedes, korkeudeltaan 170cm korkea, ruunikko ori on ollut yksi saksan maan halutuimmista jalostusoreista. Mercedes on saanut nimensä Mercedes-Benz auton mukaan, sillä olihan se jo pienenä vauhtihitmu. Ori kilpaili urallaan kansallisella tasolla Grand Prix luokissa menestyen. Orin kerrotaan periyttäneen jälkeläisilleen kevyttä askelta ja tarkkuutta. Ori menehtyikin melko nuorella iällä toimiessaan jalostusorin tehtävissä. Matkalla astuttamaan tammaa sattui paha kolari, jonka johdosta ori oli lopetettava.

Viktorin isänemä Gretchen Floh, väriltään ruunikko ja korkeudeltaan 168cm brandenburgtamma, toimi pääasiassa kotiperheensä harrastusratsuna. Tammalla kilpailtiin kouluratsastuskilpailuissa aluetasolla, Vaativa A luokissa. Ollessaan jo melko iällä, isäntäperhe päätti tehdä tammalla vielä muutaman varsan, sillä se oli kuitenkin luonteeltaan hyvin ystävällinen ja ratsuna ihan täyskymppi. Tamma periyttikin jälkeläisilleen hyvää luonnetta ja pitkää askelta. Tamma menehtyi lopulta vanhuuteen.

Viktorin emä Kunigunde on rautias, 167cm korkea brandenburgtamma, jolla kilpailtiin kansallisella tasolla Intermediate II luokissa. Tamma menestyi melko hyvin kilpailu-urallaan, mutta auto-onnettomuuden jälkeen, siitä ei ollut enää kilparatsuksi. Näin tamma siirtyikin melko nuorella iällä jo siitostammaksi. Tamma periyttää jälkeläisilleen pitkää askelta ja hyvää tasapainoa. Kunigunde viettää ansaittuja eläkepäiviään isäntäperheensä luona saksan maisemissa.

Viktorin emänisä Meinrad oli komea suuri rautias brandenburgori, joka oli korkeudeltaan 170cm. Meinrad kilpaili kansallisella tasolla Grand Prix luokissa, ollen hyvin menestyvä kouluratsu. Meinrad niittikin mainetta ympäri maailman, sillä sen kevyet askeleet ja komea ulkonäkö kiinnitti katsojien huomion. Ori periyttikin jälkeläisilleen kevyttä askelta ja hyvää rakennetta. Ori olikin suosittu jalostusori aikanaan ja näin ollen yksi saksan brandenburgkannan suosituimmista oreista. Ori menehtyi lopulta vanhuuteen.

Viktorin emänemä Thora ei ollut kovin kaunis rakenteeltaan. Tämä punarautias, 170cm korkea tamma oli jo varsana melko ruman näköinen, joten siksi se nimettiin vampyyri -teeman mukaan. Vielä kun tammasta kasvoi hyvin korkea yksilö, niin se rumeni entisestään. Kuitenkaan ei anneta ulkonäön hämätä, sillä tamma menestyi kansallisella tasolla todella hyvin Grand Prix luokissa. Vaikkei periyttänytkään jälkeläisilleen kaunista ulkomuotoa, niin sitäkin paremmin mahtavaa kordinaatiokykyä ja karismaa. Muutaman varsan jälkeen, tamma menehtyikin viimeisimpänsä synnytyksen aikana.

Valmennukset ja Päiväkirjamerkinnät

17.01.2017 - Kouluvalmennus, valmentaja Juulia T. (294 sanaa)

Ruunikko ori ravasi korkein askelin lumihangessa. Lumipeitteestä huolimatta kenttä oli hyvässä kunnossa, tai niin Viktorin ratsastaja Catia oli minulle vakuutellut. Ja mikäpä siinä, minulle sopi hyvin pitää valmennus ulkona, olihan sentään vain muutama aste pakkasta ja aurinkokin paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Catia kertoi minulle Viktorista hieman samalla, kun verrytteli sitä keskiympyrällä. Viktor vaikutti siltä, että sitä ei kiinnostanut pätkääkään Catian touhut selässä. Ori paahtoi kovaa vauhtia pitkin ympyrää Catian yrittäessä kaikin tavoin kontrolloida sitä. "Sillä on ollut muutama vapaapäivä", Catia naurahti. Pyysin istumaan harjoitusraviin ja ottamaan raipan sisäkäteen. Sisäjalalla lähdimme aktivoimaan Viktorin takajalkoja sillä ajatuksella, että se astuisi sisätakasen enemmän rungon alle. "Anna sille vähän sisäohjaa, ja aseta vähän reilummin sisäänpäin. Jos se kiitää eteenpäin, tee voimakkaampaa väistöä", neuvoin. Hetken kuluttua Viktor tuntui kuuntelevan Catiaa, joten jatkoimme aktivointia toiseenkin suuntaan ennen uusia tehtäviä.

Olin päättänyt valmennuksen teemaksi rentouden ja taivuttelun, joten jatkoimme GP-ratsun tasoon nähden helpolla tehtävällä. Pyysin ratsastamaan lyhyen sivun keskeltä ravissa keskihalkaisijalle ja suoristuksen jälkeen jatkamaan sulkutaivutusta vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle kohti pitkän sivun viimeistä kirjainta. "Kokoa lisää jalalla ja unohda hetkeksi kädet", neuvoin. "Sä et tarvitse nyt kättä muuhun kuin asettamiseen." Kun Catia jätti kädet hiljaa paikoilleen, Viktor tukeutui ohjaan paremmin ja alkoi pikkuhiljaa keventyä edestä. Sen takaosa oli nyt paljon selkeämmin rungon alla kuin alussa ja hevonen näytti suorittavan tehtävää mielellään. Vaihdoimme välikäyntien jälkeen tehtävää. Nyt oli tarkoitus laukata pääty-ympyrällä piruettilaukkaa ja pisteessä i kääntää hevonen puolipiruetille vaihtaen samalla suuntaa ja piruetin jälkeen laukkaa. Catia sai ensin laukata uralla muutaman kierroksen temponvaihteluita, jotta saisi hevosen laukassakin kuulolle. "Pidä kyynärpäät kiinni kyljissä ja anna hevoselle pienet mutta selkeät avut." Ratsastaja kiinnitti nyt enemmän huomiota kyynärpäihinsä, ja ratsastus näyttikin heti siistimmältä. Lopettelimme valmennuksen Catian itsenäisiin loppuverryttelyihin kaikissa askellajeissa. Viktor oli ihanan osaava ja haastavan oloinen hevonen - juuri sellainen, millä itsekin tykkään ratsastaa.

17.06.2016 - Kouluvalmennus, valmentaja Siuri. (318 sanaa)

Olin saapunut myöhään lauantai-iltana valmentamaan Viktor-nimistä oria. Odotin maneesissa valmiina kun päivän ratsukko saapui seurakseni. Tervehdin ratsastajaa ja pyysin heitä aloittamaan huolelliset alkulämmittelyt.

Jo alkukäyntien sekä verryttelyjen aikana kävi ilmi, ettei Viktor ollut niitä nopeimmin lämpeneviä hevosia. Pyysin ratsukkoa tekemään paljon siirtymisiä, ympyröitä, kiemurauria ja jopa hieman pohkeenväistöjä, jotta ori saataisiin varmasti kuulolle ja auki joka paikasta. Viktor näytti osoittavan jopa hieman mieltään ja yritti oikoa aina kun mahdollista, mutta ratsastaja sai orin lopulta kuriin, ja hiljalleen ratsastus alkoi näyttää jopa ihan hyvältä.

Pyysin ratsukkoa siirtymään ensin laukkaympyrälle; tänään oli tarkoitus käydä ihan perusasioita läpi, joten aloitimme myötä- sekä vastalaukkaharjoituksista. Viktorilla kesti jonkin aikaa, ennen kun se saatiin käyttämään takaosaansa aktiivisesti. Tasapainon kanssa orilla ei ollut mitään ongelmia, joten teimme ympyrän jälkeen myös harjoituksia laukkakahdeksikolla, jotka sisälsivät paljon laukanvaihtoja.

Pitkien laukkaharjoitusten jälkeen annoin ratsukon kävellä muutaman kerran kentän ympäri, kunnes pyysin heitä valmistautumaan taivutusharjoituksiin. Lähdimme ensin tekemään avo- ja sulkutaivutuksia vuoron perään uraa pitkin sekä käynnissä että ravissa. Koska ori taipui todella hyvin ja ratsastaja istui rauhassa ja antaen pehmeitä apuja, en nähnyt syytä jatkaa suoralla harjoittelua. Niinpä siirryimme melko nopeasti harjoittelemaan siksak-sulkutaivutuksia keskihalkaisijalla.

Ratsastaja tuntui hallitsevan orin allaan hetki hetkeltä paremmin, ja ratsastus alkoi näyttää todella mallikkaalta. Viktorkin tuntui luottavan ratsastajaan, mikä näkyi todella selvästi siksak-taivutuksia tehtäessä. Ne sujuivat sekä käynnissä että ravissa hyvin, joskin ensin askelten kanssa oli hieman haparointia. Viktor kuitenkin muisti tehtävän nopeasti ja sai luottoa itseensä.

Valmennuksen päätteeksi harjoittelimme hetken aikaa lisättyjä askellajeja, mikä tuntui ensin olevan Viktorin kompastuskivi, mutta sen takaosa saatiin lopulta tekemään todella hyvin töitä, ja lisäykset onnistuivat erittäin hyvin. Annoin ratsukon harjoitella tehtävää erilaisilla ratsastusradan teillä, kunnes lopulta oli aika lopetella. Pyysin ratsastajaa siirtymään käyntiin ja antamaan Viktorille pitkät ohjat.

Päivän valmennus oli sujunut alkutunnin kankeutta lukuun ottamatta erittäin hyvin, ja orissa oli selvästi potentiaalia kisakentille. Se tarvitsi selkäänsä jämäkän ratsastajan, joka jaksaa tehdä kunnon verryttelyt pohjalle. Kehuin ratsastajaa vielä hienosta valmennuksesta, ja lopulta lähdimme kävelemään yhdessä takaisin tallille.

08.04.2016 - Kouluvalmennus, valmentaja Emilia A. (214 sanaa)

Tällä kertaa valmennettavanani oli Catia komean brandenburg-orinsa Viktorin kanssa. Tarkoituksena oli harjoitella vaativien tasojen liikkeitä. Catian kanssa hetken juteltuamme päätimme syventyä laukkaharjoitteluun sekä piaffen ja passagen tapaisiin haastaviin liikkeisiin.

Ratsukko sai verrytellä erilaisilla siirtymisillä. Kuskin toiveiden mukaisesti luvassa oli pitkä, ohjattu alkuverryttely, jonka aikana sain myös itse hiukan vihiä ratsukon yhteistyöstä ja tasosta yleensäkin.

Kun ratsukko oli verrytellyt tarpeeksi siirryimme työskentelemään ihan kunnolla. Aloitimme yksinkertaisella laukanvaihtotehtävällä, jossa oli tarkoituksena vaihtaa laukkaa diagonaalilla niin, että uuteen suuntaan tultaisiin aina myötälaukassa. Tarkoitus oli saada yli seitsemän perättäistä laukanvaihtoa.

Viktor oli selkeästi melko innokas menijä, ja vaikka se kuuntelikin ratsastajaansa tarkasti, meinasivat laukanvaihdot jäädä alussa hiukan tasapainottomiksi ja kiireisiksi. Parin korjauksen jälkeen Catia sai Viktorin kunnolla kontrolliin ja laukanvaihdot muuttuivat heti pari astetta sulavemmiksi. Kun olin tyytyväinen laukanvaihtoihin, siirryimme harjoittelemaan hiukan piaffea ja passagea. Viktorilta molemmat onnistuivat kuin vettä vaan, vaikka se olisikin voinut nostella jalkojaan hiukan korkeammalle ja olla tarkempi. Catia osasi ratsastaa hevostaan oikein hienosti, vaikka ori olikin ihmeellisen virkeänä tänään. Passage oli ehdottomasti Viktorille piaffea helpompaa, ja sitä se olisi varmaan esitellyt koko maanesin verran, jos olisi saanut. Loppuun otimme vielä ihan yksinkertaisia siirtymisiä sekä pohkeenväistöjä. Kehuin ratsukkoa paljon, mutta huomautin myös, että tarkkuutta saisi olla enemmän. Viktor vaikutti hevoselta, jota todella piti ratsastaa, eikä vain hengailla selässä. Loppujen lopuksi olin hyvin tyytyväinen kaksikkoon.

11.03.2016 - Kouluvalmennus, valmentaja Siuri (349 sanaa)

Oli lauantaiaamu, kun saavuin Spiderwickin maneesiin. Päivän valmennettava ratsukko oli jo suorittamassa alkukäyntejä, joten tervehdin ratsastajaa ja jäin seuraamaan sivusta heidän työskentelyään. Toistaiseksi kaikki näytti hyvältä, joskin Viktorin askeleet vaikuttivat vielä hieman kohmeisilta.

Alkukäyntien jälkeen pyysin ratsastajaa kokoamaan ohjat ja aloittamaan lämmittelyn erilaisilla ratsastusradan teillä. Pyysin heitä tekemään käynti-, ravi- ja laukkasiirtymisiä sekä erilaisia voltteja, ympyröitä ja kiemurauria. Ratsastaja nosti ravin ja siitä vasta riemu repesi: Viktor lähti saman tien avuilta, eikä ratsastaja meinannut saada oriin otetta. Pienellä avustuksella saimme kuitenkin orin pysäytettyä ja lähdimme kokeilemaan uudestaan ravia niin, että minä pysyttelin ratsukon vierellä. Tällä kertaa ratsastaja oli varautunut orin testailuun, ja alkulämmittelyt lähtivät käyntiin paremmin.

Ratsukko teki siirtymisiä ohjeiden mukaan, ja Viktor tuntui olevan koko ajan paremmin avuilla. Se alkoi rentoutua hiljalleen, ja orin takaosa alkoi tehdä huomattavasti enemmän töitä. Kun meno näytti hyvältä, pyysin ratsastajaa pysymään ravissa ja lähtemään harjoittelemaan sulkutaivutuksia pitkillä sivuilla. Ratsastaja teki puolipidätteitä, kokosi orin ja lähti tulemaan minua kohti pitkää sivua pitkin. Sulut näyttivät sujuvan alusta asti todella hyvin, joten teimme niitä hetken aikaa kumpaankin suuntaan, kunnes vaihdoimme tehtävää.

Seuraavana olivat vuorossa siksak-sulkutaivutukset halkaisijalla. Ratsukon tuli lähteä lyhyen sivun puolivälistä halkaisijalle, tehdä sulkutaivutuksia ensin vasemmalle, sitten oikealle ja taas vasemmalle aina toiselle lyhyelle sivulle saakka. Ratsastaja lähti suorittamaan tehtävää, mutta ensimmäiset sulut tuottivat hieman ongelmia. Viktor meinasi hieman jälleen karata avuilta, mutta ratsastaja sai sen hyvin pidettyä kurissa. Ratsukko jatkoi siksak-taivutusten tekemistä niin kauan, kunnes ne alkoivat sujua erittäin mallikkaasti.

Sulkujen jälkeen päätimme harjoitella vielä hieman laukanvaihtoa lävistäjällä. Ratsukon tuli vaihtaa laukka ensin joka toisen askeleen välein, mutta puolivälistä lävistäjää vaihtaa tahti joka askeleen vaihtoihin. Ratsastaja valmisteli Viktorin hyvin ennen tehtävää, ja he lähtivät suorittamaan vaihtoja. Laukka oli alusta asti todella hyvää, mutta ratsastajan avut olisivat saaneet olla hieman napakammat. He ratsastivat tiimalasin muotoista kuviota ympäri maneesia, kunnes laukanvaihdot alkoivat lopulta näyttää hyviltä. Pyysin heitä lopuksi vielä kulkemaan kerran halkaisijan läpi joka askeleella laukkaa vaihtaen, mikä sujui erittäin hienosti.

Laukkaharjoituksen jälkeen pyysin ratsastajaa antamaan Viktorille pitkät ohjat. Alun sähellyksestä huolimatta se oli suoriutunut päivän valmennuksesta todella hyvin, joten kehuin ratsukkoa kovasti. Loppukäyntien jälkeen lähdimme Viktorin ja tämän ratsastajan kanssa kävelemään yhdessä takaisin tallille.