KARHUMETSÄ

Suomenhevosia rakkaudella vuodesta 2016

Ruudin Murtaja



Kuvat © ransu.kuvat.fi
this is a virtual horse - tämä on virtuaalihevonen

Nimi Ruudin Murtaja
Rotu, skp Suomenhevonen, ori
Syntymäaika 02.08.2014, 20v
Rekisterinumero VH14-018-1326
Väri, säkä ruunikko, 160cm
Kasvattaja Emma P. VRL-06525 / Ruuti
Painotus, taso Kouluratsastus, Helppo A
Omistaja Catia (VRL-00801), Karhumetsä
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun 05/18 tilaisuudessa
pistein 7,5 + 40 + 10 + 20 + 15 = 92,5 p. KRJ-II

Murto on ori, jolta löytyy omaperäisyyttä ja vahvaa tahtoa, jonka se on perinyt molemmilta vanhemmiltaan. Mitään se ei tahdo antaa ilmaiseksi, vaan vaatii hoitajaltaan ja ratsastajaltaan pitkää pinnaa. Yleisesti ottaen se on kuitenkin kiltti, jonka voi antaa kenen tahansa käsiteltäväksi. Ori esittää todellakin vahvaa, mutta sisältä löytyy lempeä nallekarhu vailla vertaa.

Murron hoito on hyvin helppoa. Ori seisoo hyvinkin rauhallisesti paikallaan koko hoitotoimenpiteiden ajan, koska nauttii huomiosta. Harjaaminen saakin orin helposti torkahtamaan ja unohtamaan ulkopuolisen maailman. Kuitenkin silloin jo hieman heräillään todellisuuteen kun aletaan kilistelemään varusteita. Varusteet saa kyllä orin päälle hyvin näppärästi, mutta pieni korvien luimiminen on aivan normaalia satulan laittamisen yhteydessä.

Ratsastus, siitä huomaa, että alla on ori ja aivan kuin tyhjästä, lempeästä nallekarhusta on tullut aivan eri hevonen. Ori osaa olla aika kenkkuileva, mutta kunhan ratsastaja näyttää sille kaapin paikan, se osaa olla ihan iisisti. Ori vaatiikin hyvän ja todella pitkäpinnaisen ratsastajan, joka pääsee sen kanssa yhteisymmärrykseen. Sen jälkeen siitä saa aivan loistavan ja luotettavan ratsun, josta saa irti vaikka ja mitä. Jo nuorena huomattiin, että orin hyppytekniikka ei ole kovin kaunista katseltavaa, kuin kenguru hyppisi paikasta a paikkaan c. Tällöin tajuttiin, että parempi kun tämän sulavakavioisen jalon eläimen pistäisi suosiolla kouluratsastuskentille. Koulun ori hallitseekin ihan kivasti, jos ratsastaja saa sen tekemään töitä täydellä teholla. Jos ori ei käy täysillä, on jälkikin sen mukaista. Kivat, jalot liikkeensä se on perinytkin vanhemmiltaan, mutta emäänsä kun on tullut, on se aika herkkänahkainen ja ottaa helposti ratsastajan tekemistä virheistä nenäänsä tai tässä tapauksessa turpaansa. Liika kuolaimissa roikkuminen ja epäselkeät avut saavat sen kiukuttelemaan, ja kiukutteleva ori ei ole kiva ratsastajan alla. Tästä syystä orille on suositeltavaa laittaa selkään kokenut ratsastaja, joka saa sen loistamaan kilpailuissa.

i: Patakuningas
sh, rn, 163cm
ii: Ässä Hihassa evm iii: Pokerinaama evm
iie: Säihkeen Suhina evm
ie: Neiti Ruusunen evm iei: Jediritari
iee: Liljankukka evm
e: Sarvirukka
sh, rn, 154cm
ei: Rautaristi evm eii: Rautaisa evm
eie: Tulvan Talvikki evm
ee: Miisu-Rukka evm eei: Pilvilinnan Raukkis evm
eee: Kulmakunnan Salakana evm
s. 15.02.2016 sh t Vennamon Matriina tammasta Halluharjan Misliina
s. 22.08.2016 sh o Karhumetsän Mooppi tammasta Hukkapuron Sokerihiiri
Ominaisuuspisteet ja kilpailutasot
nopeus: 0
kestävyys: 0
hyppykapasiteetti: 0
rohkeus: 0
kuuliaisuus ja luonne: 1194.24
tahti ja irtonaisuus: 1334.21
tarkkuus ja ketteryys: 0
askellajien näyttävyys: 0
itsevarmuus: 0
energisyys: 0
Kenttäratsastusjaos (KERJ) : Taso: 0 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 0, valittu maksimitaso: 7)
Westernjaos (WRJ) : Taso: 3 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 3, valittu maksimitaso: 10)
Maastoestejaos (MEJ) : Taso: 0 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 0, valittu maksimitaso: 10)
Esteratsastusjaos (ERJ) : Taso: 3 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 3, valittu maksimitaso: 10)
Kouluratsastusjaos (KRJ) : Taso: 6 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 6, valittu maksimitaso: 5)
Valjakkoajojaos (VVJ) : Taso: 3 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 3, valittu maksimitaso: 9)
Askellajiratsastusjaos (ARJ) : Taso: 3 (Maksimi iän perusteella: 10, maksimi pisteiden perusteella: 3, valittu maksimitaso: 10)

Hevonen kilpailee vain porrastetuissa kilpailuissa painoituslajissaan aina maximitasolleen asti. Tämän jälkeen se siirtyy pelkästään jalostuskäyttöön.
Kouluvalmennus (252 sanaa)

Pääsimme Murton kanssa ohjatulle yksityistunnille, jonka tuli tallille pitämään Vilma Vainoharha. Hän on ollutkin tallimme vakio valmentajia monen vuoden ajan. Tänään keskityimmekin hänen ohjauksessaan suoralla uralla etenemiseen, ihan jokaisessa askellajissa. Alkuveryttelyjen aikana huomasin, että Murtolla oli jokin ihme vaihde päällä, se ei tahtonut rentoutua, eikä kuunnella käskyjäni. Ilmeisesti orilla oli hieman alkujännitystä, sillä se ei ollutkaan vielä tavannut Vilmaa kertaakaan. Hetken aikaan valmentajan ääneen tottuessaan se rentoutui ja alkoi kuuntelemaan käskyjä.

Vilma lähti ohjaamaan meitä alkuveryttelyn jälkeen. Lähdimme ensin työstämään suoraa uraa, uran sisäpuolella. Sen jälkeen siirryttiin suorittamaan työtä keskihalkaisijalla. Vilma päätti, että käydään myös läpi keskineliöllä kaikissa askellajeissa. Vilma opastikin meitä muodostamaan kentän keskialueelle neliön, jossa käytäisiin molemmilla pitkillä sivuilla ja käännettäisiin radan poikki niin, että muodostuisi nätti, symmetrinen neliö. Ensimmäisellä yrityksellä oli ehkä vaikea hahmottaa, mitä valmentaja oikein tarkoitti ja se menikin huonosti. Vilma nostikin avuksemme pari kartiota kentälle hahmottamaan, missä neliön kulmat olisivat. Ori kuunteli tarkkaavaisena ja rennosti apujani ja käskyjäni, joten kun neliön teko käynnissä onnistui, aloimme suorittamaan sitä ravissa. Kun se ravissa sujui, niin taas laukassa. Laukassa oli hieman ongelmaa, koska Murto yritti lähteä puskemaan kohti uraa, mutta sain orin hallintaan ja suorittamaan tehtävää oikein. Sitten teimme tehtävän vielä toisin päin, jotta saatiin harjoitetta myös hevosen vasemmalle puolelle.

Kun harjoitukset olivat ohi, suoritimme loppuveryttelyä kentällä. Vilma kertoikin ohjeita meille, miten tästä voisimme edetä. Se vaatisi ankaraa harjoittelua vielä, ja huomasi myös sen, että Murtolle se vasen kierros on hankalempi puoli, joka vaatisi vähän enemmän harjoitusta. Sainkin hyvät vinkit ja ohjeet kotona harjoitteluun, joten eiköhän me tästä selvitä!

Päiväkirjamerkintä, maasto (402 sanaa)

Oli alkukevät. Pieni pakkanen otti sieraimiin kun kävelin tallille, josta kuuluikin jo tuttu ääni. Murtohan se siellä tervehti ja arvasi mitä oli luvassa. Olinhan jo kertonut edellisenä päivänä, että tänään lähdetään maastoon viettämään kahden keskistä aikaa luonnon helmassa. Tuttuun tapaan pystyin jättämään karsinan oven auki siinä touhutessani, sillä ori nuokkui harjauksen jäljiltä. Vasta varusteita tuodessani lähemmäs, se hötkähti hereille ja katseli touhujani. Satulavyön kiristäminen oli jälleen asia, josta ei päässyt yli eikä ympäri.

Nousin orin selkään ja lähdimmekin suuntaamaan kohti viereistä metsää, jonka läpi meni tuttu polku aina pienen lammen rantaa kohden. Otinkin hieman itselleni ja orille eväitä mukaan selässäni olevaan reppuun, jotta voidaan viettää pientä piknikkiä lammen rannalla. Ori höristikin korviaan kun annoin käskyn lähteä liikkeelle ja huomasi mihin suuntaan lähdetään. Tunsin, kuinka se oli melko innoissaan allani, aavistaen reissun tarkoituksen. Lähdimmekin liikkeelle käynnillä, nauttien maisemista ja kirpeästä ilmasta.

Molemmilla puolillamme oli mäntymetsää, joka näytti keväisen auringon loisteessa satumaiselta. Satumaista matkasta teki myös se, että näimme peura pariskunnan matkaavan metsässä, vaivihkaa liikkuen meistä poispäin. Murto hieman höristi korviaan ja vähän hörähti niille, ihmetellen mitä ne olivat. Kuitenkin rauhallinen olemukseni sai orinkin rauhoittumaan ja jatkamaan matkaa. Pian saavuimmekin lammen rannalle ja lammen päällä olikin vielä pieni jääkerros, jossa meni jäniksen jälkiä.

Nousin orin selästä, joka sitten ihmetteli, että miksi pysähdyimme. Kerroin sille, että evästämme tässä hetken aamupalaa, ennen kuin jatkamme lammen kiertävää reittiä takaisin tallille. Ori olikin mielissään omenasta, jonka se sai siinä, nauttien kauniista aamusta keskellä ei mitään. Hetken siinä nautimmekin, ennen kuin jatkoimme matkaa.

Edetessämme matkassamme, tulikin pian vastaan kaatunut puu, joka oli ilmeisesti kaatunut edellisen myrskyn aikana tielle. Minut meinasi vallata paniikki, koska murto ei ollut mikään paras esteratsu, joka hyppäisi sulavasti. Mietin, että jos tästä ylitetään, mihin kohtaan mahdetaan laskeutua. Orikin vaistosi epäröintini ja alkoi hermostua. Psyykkasin itseni rauhoittumaan ja nostamaan käynnin raviin. Sen jälkeen annoinkin kaiken mahdollisen avun ja tuen orille puun ylitykseen. Vaikka laskeutuminen ei ollut mitenkään mukavan tuntuinen, olin tyytyväinen, että pääsimme edes yli!

Orista huomasikin heti sen jälkeen, että se oli hyvin jännittynyt tapahtuman jälkeen. Johtui varmaan siitä, että joutui tekemään jotain, jota ei paljoa tehdä. Sain kun sainkin orin vähän rauhoittumaan sillä, että otettiin pieni laukka pätkä ja nautimme menosta. Tämän jälkeen teimme vähän voltteja kun tie leveni, harjoitusta tuleviin kisoihin.

Saavuimmekin melko pian takaisin tallille metsästä, jossa meillä meni aikaa mukavasti puolitoista tuntia. Ori olikin hyvin lämmin tallille päästyämme, joten riisuin varusteet nopeasti, tein pikaisen harjauksen ja vein orin tarhaan nauttimaan loppupäivästä.