Aqua's La Primavera|
Aqua's La Primavera, "Vada" s. 21.03.2022, Alankomaat Puro Sangue Lusitano, tamma Ruunivoikonpearl, 157cm (AA/Ee/nCrnPrl) VH22-087-0004 / PKK4990 KRJ-II (2025) |
kasv. Aquamarine VRL-12636 om. Major Stud VRL-10735 Kouluratsastus, Int I Täyttänyt 8 vuotta 21.07.2023 |
Vada on ensimmäinen kartanolle ostettu varsa ihanasta ja erilaisesta lusitanosuvusta, sillä tammalla on tulevaisuudessa tarkoitus olla mukana royal hanoverian cream- jalostuksessa. Kullankeltainen Vada saapui yhden vuoden iässä kartanolle ja tämän jälkeen tamma sai nauttia pihatossa varsaelämästä ja vähitellen tutustua varusteisiin sekä neljävuotiaana tamman kanssa aloitettiin maasta käsin harjoitella ratsuhevosen alkeita.
Vada itse ei ole mikään rakennekukkanen, vaikka emä on kantakirjattu toisella palkinnolla. Vada on sopusuhtainen ja omalla tapaa herttainen ilmestys, mutta kokoaminen ja älykkyys ovat vikkelällä tammalla aivan omaa luokkaansa. Tamma osasi viisivuotiaana painonsiirrot ja osasi ennen kuuden ikäluokkaa tasapainoiset koulupysähdykset molempiin suuntiin. Vadalla on terävät hoksottimet ja osaa hyvin ketjuttaa avut sekä pyynnöt, että tamman kouluttaminen on ollut kaikinpuolin mieluisaa puuhaa. Tämän tamman kohdalla on onni, ettei se opi huonoja tapoja ja epäselvät avut ovat helppo korjata hetkessä. Anteeksi antavainen tamma sopii jopa aloittelijoille ja niille, jotka kaipaavat selkeyttä raippa ja kehonkieli apujen opettelussa.
Vadalla on isot ja näyttävät askeleet, etenkin ravi ja laukka ovat saaneet paljon kehuja. Vadaa on helpointa työstää ja koota ravissa, sitten laukassa. Käynti on tammalle itselle turhauttavin askellaji, sillä vaikka tamma on kiltti ja ystävällinen, löytyy siitä tietynlaista tulta ja tappuraa.
Ystävällinen tamma on kaikkien käsiteltävissä ja ei omaa emänsä tapaa tammamaisia piirteitä. Onneksi, sillä Kiaran oli kiroamassa ettei kartanolle tulisi yhtään tammaa. Vada on simppeli ja helppo käsitellä kaikissa hoitotilanteissa eikä tarvitse murehtia, että tamma sotkisi itsensä piehtaroinnilla tai astumalla omiin lantakasoihin.
Matkustaminen ja uusissa paikoissa oleminen on kokeneelle maailmanmatkaajalle tuttua juttua. Se on uusissa paikoissa kuin kotonaan ja maisemien kyttäämisen sijaan keskittyy omaan ihmiseensä täysillä.
© R. VRL-13369
|
i. Amed Thron psl, 156cm, rnvkk |
ii. Sweet Billy psl, rnvkk, 158cm |
iii. Diamond Bill psl, mvkk, 158cm |
|
iie. Sweet Ruby psl, prn, 160cm | ||
|
ie. All Time Spicy psl, m, 154cm |
iei. King to All psl, mkm, 157cm | |
|
iee. Spicy Citrus psl, m, 155cm | ||
|
e. VIP MVA Fn Anastácia KTK-II psl, 158cm, rn pearl |
ei. Maximiano psl, m pearl, 157cm |
eii. Valério psl, vkk pearl, 160cm |
|
eie. Carlota psl, m pearl, 155cm | ||
|
ee. Graciana psl, rn pearl, 160cm |
eei. Octávio psl, mkm, 159cm | |
|
eee. Benedita psl, rn pearl, 157cm |
Isälinja: Amed Thron (1)
Emälinja: Anastácia (1)
i. Amed Thron "Ron" oli upea luonteinen ja suuri liikkeinen ori. Miellyttävä hoitaa kenen tahansa käsissä, mutta selästä käsin vaadittiin hieman taitoa. Koulukilpailuissa pyörinyt ori on pärjännyt loistavasti intermediate I- tasolla. Pisteitä tullut kuuliaisuudesta sekä askeleiden irtonaisuudesta ja tahdikkuus. Omistaja kertoi, että ori oli henkeen ja vereen kouluhevonen, mutta samaan aikaan näppärä hyppääjä.
e. Anastacia "Anny" oli oikea kultainen kaunotar. Ei ole ihme, että näyttelymenestystä riitti. Hieman diivaluonteinen, sillä tamma ei ehdoin tahdoin liata itseään. Piirre ei tehnyt tammasta vaikeaa käsiteltävää, sillä loppupeleissä Anny oli miellyttävä. Selästä käsin jokaisen unelma, mikä takasi menestyksen Intermediate I- tasolla. Suuret ja ilmavat liikkeet, herkkä ja hyvin motivoitunut ratsu. Kuitenki kauneudessa on kääntöpuoli, sillä tamma ei sietänyt kovia otteita tai huonoja kelejä.
Tahti ja irtonaisuus 2372.74 p.
Kuuliaisuus ja luonne 2292.52 p.
01.01.2024 Safiiritiikerin Kilpailukeskus NJ tuom. Terhi varsaSERT
25.02.2024 Safiiritiikerin Kilpailukeskus NJ tuom. Terhi varsaSERT
19.03.2023 - Läpiratsastusta, käsittelijänä Linda Griffiths, kirjoittanut omistaja
Pitkästä aikaa pääsin puuhaamaan nuoren hevosen kanssa. Omat hevoseni eivät ole vauvoja olleet enää pitkään aikaan, joten odotin innolla Kiaranin ja Vadan tapaamista Royal Gardenissa. Kiaran oli luvannut varustaa tamman valmiiksi, joten minun ei tarvitsisi paikalla olla paljoa etuajassa. Mieluiten olisin nuorta liikuttanut kartanon seinien sisäpuolella kilpailuareenalla, mutta Kiaran sanoi tämän olevan sen verran kuuliainen tapaus, ettei paikalla olisi nyt väliä. Ehkä miehen luotto minuun ei ollut niin kova ja tämä ajatteli syrjemmässä olevan vähemmän tarkkailevia silmäpareja. Kiaran oli toivonut jonkun toisen käyvän tämän nuorikon selässä, jotta se tottuisi eri ja erilaisiin ratsastajiin, mutta tämä ei vielä uskaltanut ketään tämänhetkisistä harjoittelijoista laittaa sen selkään – hevosesta tämä ei kuulemma johtunut.
Tapasin Kiaranin ja Vadan tallin nurkalla ja kävelimme yhtä matkaa päätallin kentälle. Kiaran oli ottanut pitkän liinan mukaan, jotta tammaa voitaisiin hieman juoksuttaa ympyrällä ennen kuin kiipeäisin selkään. Ensiksi mies talutti tammaa hieman ympäri aluetta, jotta tämä sai katsastaa kaikki paikat, ennen kuin laittoi sen liinaan kiinni ja ohjasi ympyrälle. Katselinkin tämän aikaa sivusta, kun mies työsti hevosta kumpaankin suuntaan isontaen ja pienentäen välillä ympyrää ja tehden käynti – ravi siirtymisiä. Mies pyysi tammalta kierroksen laukkaa kumpaankin suuntaan ja totesi sen olevan yhtä selväpäisen oloinen tänäänkin – kuten aina kuulemma. Vada näytti ainakin liinassa kunnioittavan jo hyvin pientä painetta päässään, eikä ollenkaan reuhtonut liinaa käsittelijänsä kädessä. Taluttaessa se oli ollut hieman levottomampi, eikä meinannut pysyä Kiaranin vierellä, mutta nyt se näytti keskittyvän tekemiseen enemmän.
Tämän jälkeen mies luovutti ohjakset minulle ja sain tutustua itse Vadaan maasta. Kävelytin sitä itsekin vielä hieman ympäri aluetta ja tein pysähdys – liikkeelle lähtöharjoitusta hieman maasta. Samalla tutustuimme hieman toisiimme, ennen kuin nousisin selkään. Seuraavaksi oli sitten aika kiivetä satulaan. Vada otti muutaman steppiaskeleen joutuessaan odottelemaan paikallaan, mutta saadessaan luvan kävellä se rauhoittui taas. Lähdin ensiksi totuttelemaan itse tamman pyrkimällä ratsastamaan hyvää tasapainoista käyntiä ja saamaan sen kulkemaan haluttuun suuntaan suoraan, kiemurtelematta. Ohjaavat avut toimivat ja sen käynti oli tahdikasta ja tasapainoista.
Seuraavaksi otimme käyntityöskentelyyn mukaan pysähdykset. Tarkoituksena oli tehdä siistit tasajalkapysähdykset ja malttaa seistä paikallaan, kunnes pyydetään taas eteenpäin. Koska olin huomannut Vadan olevan hieman malttamaton pysymään paikallaan, aloitin todella lyhyillä pysähdyksillä ja kehuin vuolaasti sitä. Suuren hiekkakentän etuna oli selkeästi se, ettei tarvinnut olla jatkuvasti hakemassa aidasta tukea. Kiaran välillä heitti ratsastuksestani kommentteja yrittäen auttaa, mutta nämä kommentit saivat minut enimmäkseen vain hieman ärsyyntymään. Minulla oli mielestäni selkeä ajatus mitä teen tamman kanssa ja missä järjestyksessä, mutta ymmärrän, että Kiaranilla on omat paineet ollessaan vastuussa tämän tamman koulutuksessa.
Koska Vada tuntui rennolta käynnissä ja perusasiat tuntuivat olevan hallinnassa, siirryimme ottamaan lyhyitä pätkiä ravia. Ensimmäiset pari ravipätkää minusta tuntui, että ratsastan hirvellä, sillä sen verta epämääräistä meno oli ratsuni lähes sotkeutuessa jalkoihinsa. Rauhoitin tilanteen uudelleen ja saimmekin mukavat ravipätkät otettua. Vadalla ei selkeästi ole ihan vielä voimaa ja rutiinia tarpeeksi kantaa itseään täydellisesti, mutta pikkuhiljaa se löysi jalat alleen ja saimme nättejä ravipätkiä. Keskityin ravissakin pitämään tamman suorana ja mukavasti tuntumalla, ettei se vain juoksisi pois alta. Ravissa en vaatinut siltä mitään ihmeellistä vaan otimme nämä aina suoralla. Vada kuunteli hienosti eteenpäin pyytäviä apuja, mutta käyntisiirtymiset eivät olleet aivan yhtä tarkkoja, mutta kertaakaan minusta ei tuntunut, että se poistuisi vain paikalta. Jokaisesta onnistumisesta muistin kehua tammaa vuolaasti, sillä halusin toimia nuorten kanssa aina positiivisen vahvisteen kautta. Olin todennut jo ajat sitten sen toimivan niiden kanssa paremmin kuin negatiivinen.
Kävelin tammalla vielä loppuun hieman pitkin ohjin, jossa keskityin lähinnä siihen, että eteenpäinpyrkimys säilyy ja tamma oppii olevansa töissä, vaikka tuntumaa ei olisi lainkaan. Tämän jälkeen ohjasin ratsun Kiaranin luokse ja laskeuduin selästä. Vaikka aikaisemmin olin ollut ärtynyt Kiaranin kommenteista, niin nyt mies kiitteli kovasti ja sanoi menon näyttäneen hyvältä maasta katseltuna. Tämä kun ei ollut päässyt Vadan menoa aikaisemmin ratsastajan puutteen vuoksi maasta katselemaan, joten hänestä oli ollut kiva nähdä se tästä perspektiivistä. Kommentit piristivät mieltäni ja aloin heti haaveilemaan itsellenikin nuorikon hankkimisesta taas. Kävelimme yhtä matkaa päätallin oville, jossa pääsin kurkistamaan hieman kristallinhohtoiseen päätallin sisälle, kun seurasin Kiaranin riisuvan tammalta varusteet. Sain antaa Vadalle porkkanan palkinnoksi tämän päivän hienosta työstä, ennen kuin se lähti ulos kavereiden seuraan.
21.05.2023 - Varsarikas vuosi, kirjoittanut R. VRL-13369
Vellu oli ottanut koppia Vadan ratsukoulutuksesta ja nainen on ahkerasti harjoitellut tamman kanssa maastakäsin takaperinkävelystä liinatyöskentelyyn. Vadalla on muutaman kerran ratsuttaja käynyt selästä kokeilemassa tuntumaa, mutta liinatyöskentelystä oli tullut Vellun suosikkia. Etenkin ohjasajaminen yhdellä kuin kahdella ohjalla sujui kultaisen tamman kanssa näppärästi. Vellu oli todella pätevä klassisessa ohjasajossa ja jopa crossoverissa, eli ohjasajon tavoin työskennellään hevosen ulkopuolella yhden liinan kanssa. Normaalisti crossover on taideratsastuksen hifistelyä, mutta Vada oli lyhyessä ajassa oppinut paljon, että koulupysähdykset onnistuivat hifistellen molempiin suuntiin.
"Se liikkuu oikein kivasti", Kiaran kehui, kun Vellu harjoitteli ohjasajaen ravin kokoamista. Vada teki oikein kauniita piaffin ensi askelia. Ryhti voisi olla parempi, mutta tasapaino ja voima on vielä kehitysvaiheessa. Pienestä hidastuksesta ja kevyestä raippamerkistä tamma lähti tarjoamaan koulupysähdystä. Ei vielä aivan täydellistä, mutta ymmärsi mitä tammalta haettiin ja vaadittiin.
"Loistavaa. Ota vielä sulkua carrélla. Ehkä vähän avoa sopiviin kohtiin", Kiaran kehui. Avo- ja sulkutaivutukset olivat helppo nakki tammalle. Vada lähestyi neliön kulmaa avotaivutuksessa ja teki kulman tasapainoisessa sulkutaivutuksessa. Oikea suunta oli vähän hankala, mutta itsensä kantamiseen ja jalkojen asettaminen rungon alle oli muista syistä vähän hankalaa.
Vada kantoi itseään parhaansa mukaan ylämäkeen ja venytti itseään isosti. Ei ollut helppoa, sillä tammassa alkoi näkyä kevyt pyöristymistä rungossa. Edes pallomaha ei estänyt tammaa liikkumasta sulavasti, kun esimerkiksi Sylvia oli kokonaan sanonut "ei"- liikkumiselle. Tämän kesäkuun varsan isäksi on valikoitunut kartanon Dari-ori. Dari on sellainen väriherkku, että varsasta voi tulla mitä tahansa. Varsa on menossa myyntiin, mutta Vada on suunniteltu astutettavan uudestaan. Kun nuorena varsottaa, voidaan varsojen jälkeen keskittyä enemmän ratsuhevosen koulutukseen ja tamman eteenpäin viemiseen.
Syksyn varsan isäksi oli valikoitunut Saksaan, Reidun Ruadhlle, muuttanut kartanon kasvatti Láncero d'Royal. Ori on upea samppanjanmustanpäistärikkö ja kasvatin isä on Wirod, ja emä Cera. Mielenkiinnolla odotetaan millainen royal hanoverian cream- varsa mahtaa syyskuussa syntyä. Kartanolta löytyy Cerasta vanhempi varsa Verna ja Wirodista tänä kesänä syntynyt nuori orivarsa. Jälkeläisnäyttöä löytyy ja Kiaran ei ole vielä kertaakaan pettynyt omiin kasvatteihin.
Tulevasta varsasta odotetaan rohkeaa ja tasapainoista klassisen kouluratsastuksen tähteä. Lance toivottavasti vähän korjaa Vadan rakennevirheitä.