|
Cha-Cha-Charm "Harmi" |
|
|
SHEV-II, VVJ-II |
|
Harmi saapui meille suoraan kasvattajansa luota vähän vanhempana. Alun perin sen piti jäädä jatkamaan kasvattajan orilinjaa, mutta erinäisten syiden vuoksi toiminta jouduttiin maatilalla lopettamaan ja näin ollen ponitkin tulivat myyntiin. Kävin itse katsomassa Harmia ja paria muuta ponia paikan päällä, mutta niistä mukaan lähti vain Harmi. Ei muissakaan poneissa sinänsä vikaa ollut, mutta Harmin luonne, ajettavuus ja suku kiinnostivat eniten, eikä juuri sillä hetkellä ollut mahdollista useampia ostaa.
Ori on hurmaava ja leikkisä poni, jonka kanssa on erittäin miellyttävä
olla tekemisissä. Jos tarvitset päivääsi piristystä ja haluat harrastaa
hyvän mielen -ponin kanssa, niin tässä on oikea valinta. Harmi on älykäs
ja utelias tapaus, joka viettää mielellään aikaa oikeastaan aivan
kaikkien kanssa, niin ihmisten, kuin eläintenkin. Se on myös
ensimmäisenä laitumen portilla vastassa, kun poneja on menossa hakemaan
ja paimentaa myös sujuvasti muut lauman jäsenet mukaan, jos tarve
vaatii.
Hoitaessa Harmi on äärimmäisen helppo tapaus ja se seisookin
kärsivällisesti paikoillaan harjauksen ja kavioiden puhdistuksen ajan.
Kirjava ori rakastaa huomiota ja rapsutuksia, mutta ei missään nimessä
kerjää niitä törkeästi vaan enemmän tyylillä ”jos vain mitenkään
viitsisit”. Se siis saattaa hivuttautua lähemmäs tai asettaa päänsä
käsien läheisyyteen, mutta ei puske syliin tai töni voimakkaasti.
Taluttaessa Harmi kävelee reippaasti juuri sinne, minne ihminen sitä
johdattaa. Ei sitä oikeastaan tarvitse edes kiinni kotona pitää, mutta
vieraissa paikoissa toki riimunaru muodon vuoksi on päitsissä kiinni,
ettei muita häiritse.
Harmi on energinen ja innokas valjakkoponi, joka tekee työnsä mielellään
ja on aina valmis kaikkeen. Se on tasainen ja kevyt ajaa, eikä sen
kanssa tarvitse pelätä löytävänsä itsensä vitikosta, kun poni on
päättänyt kaahottaa mutkan turhan lujaa. Harmi oli todella helppo
opettaa ajolle ja se on alusta lähtien osoittanut selvästi olevansa
miellyttämisenhaluinen ja erittäin yhteistyökykyinen tapaus.
| Moonbeam Mambo she, ruunikonkirjava, 107cm |
isänisä Tap Tango she, ruunikko, 102cm |
iii. Hailstorm Hop she, musta, 105cm |
| iie. Pixieprance she, ruunikko, 92cm |
||
| isäemä Moonbeam Mirage she, rautiaankirjava, 107cm |
iei. Whisperwind she, mustankirjava, 93cm |
|
| iee. Moonlit Mirage she, rautiaankirjava, 107cm |
||
| Twinkletoes she, punarautias, 97cm |
emänisä Frostbite she, musta, 99cm |
eii. Spring Slush she, musta, 101cm |
| eie. Tumbletrot she, mustankimo, 89cm |
||
| emänemä Dancin' Toes she, punaruunikko, 91cm |
eei. Snickerdoodle she, vaaleanrautias, 95cm |
|
| eee. Starrytoes she, punaruunikko, 86cm |
i. Moonbeam Mambo on niin oikea monitoimiponi. Sillä on kisattu niin
laukka-, este- ja kouluratsastuksessa, kuin valjakkoajossakin. Toki
missään se ei ole ollut lajinsa huippu, mutta pärjännyt kuitenkin
mainiosti omalla pikkutasollaan. Tämän vuoksi se onkin ollut painonsa
arvosta kultaa omistajaperheelleen, mutta myös ollut oikein kysytty
ori jalostuksessa monipuolisuutensa vuoksi.
Jälkeläisiä orilla on tällä hetkellä 10, mutta lisääkin varmasti on
tulossa vuosien saatossa. Luonteeltaan ori on huomionkipeä ja
rapsutuksia rakastava nallekarhu, jolla on kuitenkin pahana tapana
kaivella laukut, korit ja ihmisten taskut läpi herkkujen toivossa.
ii. Tap Tango on omimmillaan kestävyyttä vaativissa lajeissa. Se ei
missään nimessä ole nopein valjakkoponi, mutta pitkillä matkoilla se
ei herkästi väsy. Luonteeltaan se on varsojensa tapaan erittäin kiltti
ja miellyttävä poni, joka rakastaa rapsutuksia ja on perso herkuille.
Jälkeläisiä orilla on tällä hetkellä viisi kappaletta, joista jokainen
on täyspäisen oloisia ja päteviä ratsu- ja valjakkoponeja.
ie. Moonbeam Mirage oli säikky ja herkkä poni, josta ei oikein
hermoheikkoutensa takia kisaponiksi ollut. Kotona, kentän aitojen tai
maneesin seinien sisäpuolella se oli ihan hallittavissa ja jotain sen
kanssa pystyi tekemäänkin selästä käsin, mutta kisapakoilla tamma sai
totaalisen hermoromahduksen ja todettiin turvallisemmaksi unohtaa
kilpaileminen kokonaan.
Käsiteltäessä tamma vaikutti koko ajan kuin peuralta ajovaloissa ja
tarkkaili tallin tapahtumia herkeämättä. Samaisesta syystä se varmaan
sitten kehittikin itselleen vatsahaavan ja oireilipa se stressiä
muutenkin esimerkiksi kiertämällä koko ajan kehää karsinassa.
Yksi varsa tammalla teetettiin, joka onneksi peri vain tamman hyviä
fyysisiä ominaisuuksia, eikä hermoheikkoutta.
e. Twinkletoes on aina lahjottavissa piparminttukarkeilla. Se
kiipeiäisi varmaan puuhunkin niiden perässä, jos se vaan oikeasti
olisi mahdollista. Tossu on myös erittäin utelias ja rohkea tamma,
joka ei pienestä hätkähdä ja senpä vuoksi se onkin omiaan ollut
perheen pienelle tyttärelle ensiponiksi. Ihmeemmin tamma ei ole siis
kisannut, mitä nyt kiertänyt ristikkoluokkia hieman lähialueella
Suomessa pikkuratsastajansa kanssa, mutta muuten se on toiminut vain
luotettavana opettajana pikkuiselleen.
Jälkeläisiä tammalla ei ole kuin yksi ja sekin on syntynyt ennen, kuin
tamma muutti Englannista Suomeen nykyisen perheensä luokse.
ei. Frostbite on ahne possu, joka menisi ruoan perässä vaikka kuuhun.
Se myös on erittäin karkuherkkä, jonka vuoksi sen karsinan ovessa
onkin salpa alhaalla ja ylhäällä, jotta pikku-Houdini ei ole syömässä
itseään hengiltä yön aikana. Kaikki mahdolliset paikat pitää myös
ratsata, jos vaikka olisi herkkuja tarjolla.
Frostbite on kilpaillut aktiivisesti valjakkoajossa ja pärjännytkin
ihan hyvin, kunhan se vain on saanut edes pienen evään ennen
kisasuoritusta. Tyhjällä mahalla, kun on ponin mielestä ikävä
kilpailla, eikä aamuruoka missään nimessä ole enää mahassa tunnin
päästä.
Jälkeläisiä orilla on kolme, jotka ovat perineet valitettavasti isänsä
ahneuden, ei ehkä yhtä suurena, kuin orilla itsellään, mutta kuitenkin
jokaiselle maistuu ruoka vähän turhankin hyvin.
ee. Dancin’ Toes on herkkänahkainen tamma. Siis kirjaimellisesti. Se
inhoaa liian kovia harjoja ja rapsutuksetkaan eivät vaikuta olevan
tamman mieleen, joten annathan sen olla rauhassa niiltä ja harjaat
vain pehmeillä harjoilla. Pesusta ja vedestä se kumma kyllä tykkää,
eikä muta ja likakaan ole kauhistus, joten siinä mielessä on vähän
ikävää, ettei tammasta voi esimerkiksi kuivunutta rapaa pyöritellä
kumisualla, vaan poni on aina vietävä pesuun.
Ajaessa onneksi liika herkkänahkaisuus unohtuu ja tamma vetää kärryjä
oikein mielellään. Parhaimmillaan se on tarkkuuskokeessa ja siinä se
onkin erittäin ketterä tapaus. Heikkoutena tammalla taas on kestävyys,
mutta siitäkin osuudesta se selviää ihan kivasti.
| 02.12.2025 | o. | Shim-Shim-Shimmy NIM | emä Luna Tic |
| 27.09.2025 | o. | Kruunun Parts of Charisma | emä Vadelmahurman Dolly Parts |
| 20.05.2024 | o. | Nimbus Snappy-Snap-Snap | emä Secret Secretary |
Porrastetut kilpailutValjakkoajojaos (VVJ) Ominaisuuspisteetkuuliaisuus ja luonne: 690.69 p. tarkkuus ja ketteryys: 779.9 p. |
Shetlanninponivarsojen laatuarvostelu, SHEV-II Menestys näyttelyissä 00.00.0000 NJ, tuomarina tuomari - palkinto |
| 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 |
00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 00.00.0000 Kilpailun paikka, luokka - 0/00 |
Tänään oli vuorossa Harmin puolivuosittainen eläinlääkärikäynti rokotusten ja hampaiden raspauksen merkeissä. Harmi ei tuntunut olevan moksiskaan eläinlääkärin saapumisesta, vaan tervehti naista korvat hörössä ja jäi odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Tämä eläinlääkäri ei ollutkaan ennen meillä käynyt, mutta poni tuntui olevan vain iloinen, kun sai jälleen tutustua uuteen ihmiseen ja pääsi aluksi ihan vain rapsuteltavaksi.
Perustutkimus sujui nopeasti. Sydän- ja hengitysäänet kuulostivat hyvältä ja jaloissakaan ei ollut sanomista. Myös silmät, limakalvot ja yleisvoinnin eläinlääkäri tarkisti ja hänen mukaansa poni oli erinomaisessa kunnossa!
Rokotus oli Harmin mielestä korkeintaan hieman epämukava, eikä se reagoinut pistokseen, kuin hieman korvia taaksepäin viemällä ja vilkaisemalla eläinlääkäriä, mutta seisoi kuitenkin rennon rauhallisesti paikallaan.
Kevyen rauhoituksen jälkeen hampaat tarkistetiin ja raspattiin. Kaikki sujui rauhallisesti, eikä suusta löytynyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Kun toimenpiteet olivat ohi, vietiin Harmi karsinaansa heräilemään kunnolla ja sen jälkeen poni pääsi omaan tarhaansa viettämään lepopäivää. Eläinlääkärin mukaan Harmi voisi jo huomenna liikkua kevyesti, mutta normaaliin treeniin sitten kolmen päivän päästä.
Minä ja Harmi lähdettiin Jaanan ja Alvinin sekä muiden mukaan tänään maastoon! Aiemmin en ollut vielä maastossa käynyt, kun olin vasta tutustellut Harmin kanssa, mutta tänään Jaana sanoi, että voin lähteä mukaan.
Heti tallipihassa oli selvää, että Alvin pitäisi huolen tämän retken äänimaailmasta, eikä Harmi näyttänyt onneksi olevan moksiskaan. Se katseli korvat hörössä edellä kulkevaa ponia ja vaikutti lähinnä tyytyväiseltä siihen, että pääsi kavereiden kanssa retkelle.
Harmi oli koko matkan ihana. Se kulki tasaisesti omalla paikallaan, kuunteli apuja kevyesti, eikä yrittänyt kiihdytellä Alvinin häntään kiinni, vaikka vauhti välillä hieman vaihtelikin. Sen kanssa oli helppo keskittyä maisemiin ja tuntui, että poni tunsi reitin, joten ajamiseenkaan ei varsinaisesti tarvinnut keskittyä.
Metsässä tuli vastaan kaikkea mahdollista – polulla oli sateen jälkeen isoja lätäköitä ja pudonneita oksia. Nousipa yhdessä kohtaa metsän puolelta metsokin lentoon, jolle Alvin hirnahti ja tällöin Harmi sitten päättikin pysähtyä katsomaan linnun lentoa uteliaasti. Se ei kuitenkaan jännittänyt tilannetta, vaan jatkoi matkaa heti rauhallisena, kun pyysin sitä eteenpäin.
Tauolla pysähdyimme lammen rantaan, jossa Alvin yritti taas jutella kaikkien kanssa, mutta Harmi keskittyi juomaan ja taisipa se muutaman ruohotukonkin ehtiä napostella. Muutoin poni seisoi rauhallisesti vierelläni ja käytti odotusajan ennemmin siihen, että kerjäsi rapsutuksia. Ja minähän rapsutin! Ori sulki hetkeksi silmänsä ja näytti nauttivan huomiosta yhtä paljon, kuin tauostakin.
Kotimatkalla ravailimme muutaman pidemmän pätkän. Harmi liikkui tasaisen kevyesti, eikä askel muuttunut missään vaiheessa kiireiseksi. Oli mukava huomata, että se nautti yhteisestä tekemisestä paljon, eikä sillä tuntunut olevan väliä ollaanko kentällä vai maastossa. Kunhan pääsi vain tekemään töitä ihmisen kanssa.
Tallipihaan palatessa nousin kärryiltä ja kävelin ponin viereen taputtaen sitä heti kaulalle. Vielä pieni huuhtelu, vaikka ei poneille isommin hiki ollut tullut, mutta lämpimän kelin vuoksi oli hyvä tietysti niitäkin välillä viilentää suihkulla.
Riikka oli jäänyt vielä Nimbukseen valmentamaan muitakin valjakkojamme, joten tällä kertaa vuorossa oli Harmi ja Ninni, joiden oli tarkoitus treenata suoruutta ja tasapainoisena pysymistä tiukoissa kaarteissa. Harjoitus sisälsi paljon ympyröitä, voltteja, kahdeksikkoja ja erikokoisia kaaria, joiden tarkoituksena oli parantaa ponin notkeutta ja treenata tarkkuuskokeita varten.
Harmi tuli kentälle hyvällä asenteella ja lähti heti työskentelemään rennosti. Ori kuunteli ääniapuja tarkasti ja hakeutui luonnostaan tasaiseen raviin, joten valjakko pääsi nopeasti itse harjoitusten pariin.
Ensimmäisillä volteilla Harmi olisi mielellään hieman oikonut sisäkaarteissa, mutta pienellä ulko-ohjan tuella ja kuskin katseen suuntaamisella seuraavaan pisteeseen linjat alkoivat parantua.
Ninni ja Harmi eivät kauaa ole yhdessä työskennelleet, mutta silti suorittaminen näytti kivalta ja sujuvalta. Harjoituksen edetessä he siirtyivät ajamaan kahdeksikkoa, jonka keskellä tehtiin aina siirtyminen ravista käyntiin. Ori suoritti tehtävän innokkaasti ja vaihtoi askellajeja pehmeästi ilman, että rytmi rikkoutui. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, kuinka hyvin poni säilytti keskittymisensä.
Valmennuksen lopuksi tehtävät yhdistettiin pieneksi radaksi, jossa vuorottelivat voltit, pysähdykset, liikkeellelähdöt ja tarkat kaarteet. Harmi eteni koko ajan reippaasti, mutta teki kuitenkin jokaisen tehtävän huolellisesti Ninnin ohjaamana.
Ninni kehui Harmin ajettavuuden olevan hyvä ja sen kanssa työskentely oli helppoa juuri siksi, että poni halusi aidosti onnistua ja kuuntelee kuskiaan tarkasti.