i. Shining Supernova on Yhdysvalloissa asuva, eläköitynyt laukkaponi. Kisauransa aikana se kiersi ahkerasti erilaisia kisoja ja menestyikin ihan mukavasti. Vauhtia siltä ei koskaan puuttunut ja muutenkin tuntui, että sillä oli aina kiire jonnekin, eikä olisi millään malttanut seisoskella odottamassa vuoroaan tai harjattavana.
Jälkeläisilleen vaaleanrautias ori periyttää nopeutta ja ponilaukkoihin sopivaa, hieman sporttisempaa rakennetta.

ii. Remnant Star oli hieman hermostunut, joka tuntui koko ajan olevan huolissaan jostain. Vähän sellainen poni, joka katseli taukoamatta ympärilleen ihan kuin odottaen, että jotain tapahtuisi. Onneksi se oli kuitenkin ahne, joten se oli helppo sinänsä rauhoittaa uusissakin tilanteissa. Laitoit Remnantille vain syötävää turvan eteen, niin johan loppui turha hätäily.
Oria käytettiin suhteellisen vähän jalostukseen, mutta ne varsat, joiden isäksi ori valittiin, olivat kaikki oikein sopivia laukkaponeja ja ei niillä huono rakennekaan ollut. Remnant ei kuitenkaan kauaa ehtinyt siitoskäytössä olla, ku tallille saapui pääntauti ja ponin jäätyä kantajaksi, se jouduttiin valitettavasti lopettamaan.

ie. Bellatrix on uskollinen ja luotettava poni omistajalleen, mutta muita kohtaan se on selvästi epäluuloinen, eikä oikein tahdo totella. Omistajan sana on laki ja kaikki tehdään kyseenalaistamatta, mitä omistaja siltä pyytää. Vieraamman ihmisen kanssa jo pelkästään taluttaminen on vaikeaa, koska poni vaikuttaa kasvattavan jalkojensa tilalle juuret ja jämähtää paikalleen.
Onneksi tamma on kuitenkin kaunis ja hyvärakenteinen, joten sitä on voitu käyttää jalostukseen. Varsoillensa Bella on periyttänyt ulkonäköään ja miellyttämisenhaluakin, tosin kaikkia kohtaan, ei vain omistajaa.

e. Tourmaline Guardian oli varsasta lähtien vähän hitaan oloinen, noin niin kuin vauhdin ja älynkin puolesta. Helppohan se toki oli käsitellä, kun ei sillä koskaan kiire mihinkään ollut, vaan mielellään seisoskeli tovin, jos toisenkin puunattavana. Togu oli monitoimiponi, jolla harrastettiin vähän sitä sun tätä, kuin etsien, että mikähän se tammalle nyt sopiva laji olisi, eikä sitä täysin nappilajia tainnut löytyäkään.
Se kuitenkin valitettavasti menehtyi vain 9-vuotiaana saatuaan toiselta hevoselta sen verran pahan potkun jalkaansa, ettei jalkaa voitu enää pelastaa ja musta tamma jouduttiin päästämään kärsimyksistään.
Tamma ehti kuitenkin synnyttää kaksi varsa, joista molemmista tuli onneksi äitiään nopeampia (monessa mielessä…) ja monipuolisia harrasteponeja.

ei. Bright Bloodstone on nyttemmin jo edesmennyt poni, joka kuitenkin eli pitkän ja hyvän elämän. Sillä kuitenkin äityi takapolvien nivelrikko niin pahaksi, että oli armollisempaa päästää ori vehreämmille laitumille laukkaamaan kivuitta.
Luonteeltaan Stone oli haastava, jonka kanssa meni hermot ihmisellä, jos toisellakin. Kaikki piti sen mielestä kyseenalaistaa. Siitä yritettiin ensin leipoa laukkaponia, mutta eihän se ratsastajaa selkäänsä koskaan hyväksynyt, jonka vuoksi siitä koulutettiinkin valjakkoponi.
Valjakkoajossa Stone oli yllättävän toimiva, mutta ei siitä kisataivaan kirkkaimmaksi tähdeksi ollut.

ee. Protective Amber oli laukkaponi, jolla kisattiin niin sileää, kuin risuesteitäkin. Tamman maallinen vaellus kuitenkin valitettavasti päättyi kesken kisasuorituksen, kun aortta repesi ja siinä se sitten olikin.
Amber oli helppo käsitellä, mutta erittäin läheisriippuvainen. Kisasuorituksista se selvisi ns. yksinään, kun se todella rakasti työskennellä, mutta noin muuten sillä piti aina olla seuraa. Onneksi seuraksi kelpasi vaikka kissa tai koira, niin ei aina muita poneja tarvinnut rahdata mukana, jos muilla ei ollut tarkoitus kisoihin lähteä.
Varsoillensa tamma periytti hyvää rakennetta ja loistavaa käsiteltävyyttä.