Hemgård Tranquil Tones

Tämä on virtuaalihevonen | VH24-031-0152

Luonnekuvaus

Tonton kanssa on miellyttävä työskennellä niin maasta, kuin selästäkin käsin. Ori on pienestä pitäen ollut älykäs hevonen, jonka kanssa ei kuitenkaan ole tylsää hetkeä tullut sen omaperäisten tempausten kanssa. Aika paljon on jouduttu miettimään tiloja niin, ettei Tonto pääse esimerkiksi karkaamaan karsinasta tai tarhasta, mutta jostain syystä laitumella se pysyy, vaikka pelkän sähkölangan takana.

Hoitaessa ori on yleensä rauhallinen ja mutkaton, mutta sen kanssa saa kyllä pitää silmät selässäkin. Jos vain mahdollista, niin Tonto varmasti yrittää hivuttautua pikkuhiljaa karsinan ovesta ulos ja maailmalle, mutta hoksaa kyllä, jos hoitaja on tarkkana, eikä se viitsi sitten kertaa enempää yrittää maailmalle lähtemistä.
Tonto pääasiassa nauttii hoitajan huomiosta ja antaa harjata itsensä läpikotaisin, kunhan tuo yksi karkausyritys on suoritettu. Kaviot nousevat vaivattomasti ja niiden puhdistamiseen saa käyttää aikaa niin paljon, kuin vain tarvitsee.

Varustaessa Tontolla tuntuu jo olevan kiire, mutta malttaa kuitenkin yleensä pysyä karsinassa odottamassa, että varustus on hoidettu loppuun ja ratsastajakin on valmis lähtöön. Suitset sujahtaa päähän tuosta noin vain ja satulankin saa nostaa selkään ilman sen kummempaa sirkusta. Vielä vyö kiinni ja menoksi!

Ratsuna Tonto on voimakas ja ketterä hevonen, joka vaatii itselleen kuitenkin ratsastajan, joka ei epäröi laittaa sitä töihin. Mikäli orille tarjoutuu mahdollisuus laistaa töistä ja se huomaa, ettei ratsastaja sitä tosissaan töihin laita, niin sitten niitä töitäkään ei tehdä. Kuka hullu se ilmaiseksi töitä tekisi?!
Esteillä Tonto on suoraan sanoen loistava! Se on rohkea ja etenee tasaisen varmasti, eikä hyppytyylikään ketään kylmäksi jätä. Hypyt ovat vahvoja ja sulavia, eikä vastaan ole tullut estettä, jonka yli ei mentäisi. Joskus toki saattaa ori innoissaan hypätä turhan kaukaa, mutta venyy välillä aivan älyttömistäkin etäisyyksistä esteiden yli.

Suku

isä Hemgård Milton hann., rautias, 166cm EV-II	ii. Mortdecai hann., tummanruunikko, 168cm KTK-III, HANN-II, YLA2, ERJ-I, 2 Star Prospect	iii. Mortal Enemy hann., punaruunikko, 172cm
		iie. Secret Desire hann., tummanrautias, 166cm
	ie. Notre Dame hann., punarautias, 170cm Ch, KTK-II, ERJ-I	iei. Naples hann., punarautias, 173cm
		iee. Fair Lady hann., punaruunikko, 170cm
emä Silent Waters PB hann., mustanruunikko, 167cm Ch, KTK-III, ERJ-I	ei. Grove GER hann., mustanruunikko, 168cm VIR MVA Ch, ERJ-I, KTK-II, YLA2	eii.  Rhema Ritual hann., mustanruunikko, 169cm
		eie. Te Ex Inferis hann., ruunikko, 165cm
	ee. Narcissa Black hann., tummanruunikko, 165,5cm ERJ-III, YLA2	eei. Lordareon han., musta, 172cm
		eee. Stinkin O' Gin hann., mustanruunikko, 165cm

Jälkeläiset

Ei jälkeläisiä

Kilpailutulokset

Estevarsojen laatuarvostelu 31.03.2025 EV-I (6+10+4+5+5+6=36p).

Päiväkirja

Estevalmennus - kirj. Om. (394 sanaa)

Sarin kanssa olimme taas sopineet nuorten hevosten estevalmennuspäivän, joten ensimmäisenä minulle tuotiin maneesiin jo lämmitelty Tonto. Tonton kanssa työskentely on aina yhtä mielenkiintoista- tänäänkin se osoitti sekä loistavaa älyään, mutta myös omaa, kekseliästä tahtoansa.

Alkuverryttelyssä keskityttiin tempon vaihteluihin ravissa ja laukassa, joiden tarkoitus oli saada ori kuuntelemaan apuja viiveettä. Alkuun Tonto kokeili, että onkohan tuo nyt ihan tosissaan tuolla selässä, että siirtymiä pitäisi tällä tahdilla tehdä, mutta ymmärsi kuitenkin muutamien jälkeen minun olevan tosissani ja alkoi liikkua ryhdikkäämmin ja takajalatkin tulivat mukaan tallista kohtuullisella työllä.

Ensimmäisenä harjoituksena meillä oli ihan vain suoralla linjalla ensin muutama ravipuomi, joita Sari sitten kohotti nousevasti ristikoiksi. Alkuun orilla tuntui olevan vähän liikaa virtaa ja välillä se yritti loikata kaksikin ristikkoa kerralla, mutta pienillä pidätteillä ja jämäkämmällä istunnalla sain Tonton rauhoittumaan ja keskittymään tehtävään paremmin. Muutaman toiston jälkeen ori alkoi hakeutua linjalle suorempana ja hillitymmin, eikä se enää ottanut jättiloikkiakaan, vaan kaikki mentiin rauhassa yli.

Toisena harjoituksena siirryttiin kahden esteen sarjalle, jossa ensimmäinen oli pysty ja jälkimmäinen okseri ja näiden väliin piti saada neljä laukka-askelta. Noh, Tonto päätti oikoa kaarteessa, josta seurasi se, ettei saatu laukkaa rullaamaan tarpeeksi ja näin ollen toiselle esteelle tultiin hyvin epämääräisellä vauhdilla.
”Jos sinä et sitä hevosta ratsasta, niin se kyllä tekee, kuten se muka parhaaksi näkee! Ratsasta siis hyvä nainen!” Sari neuvoi ja käski tulemaan uudestaan.
Sari siirtyi linjan alkuun seisomaan kaarteeseen blokatakseen Tonton puskemisen ja neuvoi minua heti kaarteeseen saapuessa: ”Puolipidäte, pohje kiinni ja katso okserin yli”.
Tonto reagoi heti, kun olin itse määrätietoisempi ja saatiin pidettyä yllä sopiva tempo, jonka avulla ori hyppäsi molemmat esteet oikein nätisti.

Loppuun tehtiin vielä pieni radanpätkä, jossa yhdistettiin niin ensimmäisen harjoituksen ristikkosarjaa, pystyn ja okserin sarjaa sekä lisättiin vielä loppuun kaareva tie yksittäiselle pystylle. Tässä kohtaa alkoi Tonto tuntumaan jo siltä, että se oli mukana hommassa ja suoritti mielellään, mutta edelleen sai kyllä olla tarkkana, ettei itse jää matkustajaksi.
Yksi kielto tuli kaarevalle linjalle, kun aloin itse epäröimään ja tällöin Sari käski pistämään pohkeen kiinni ja menemään ja niinhän se ori sitten hyppäsi kaarevallakin linjalla olevan esteen vallan mainiosti.

En minä tiedä milloin minusta matkustaja tuli. Kai tuota on liikaa mennyt noilla vanhemmilla ja kokeneemmilla hevosilla, jotka ovat käytännössä point and let it be – tyyppisiä hevosia, joita ei isommin tarvitse ratsastaa. Kaiken kaikkiaan valmennus meni kuitenkin hyvin. Tonto sai sopivasti treeniä, minä jouduin ratsastamaan ja Sari sai nähdä, että en minä ihan umpisurkeita hevosia kasvata!

---

Valmistelua estevarsojen laatuarvostelua varten! pk-merkintä - Kirj. VRL-09562 (511 sanaa)

Yrittäjän on tehtävä mitä vain selvitäkseen kiireistä ja joidenkin yrittäjien on tehtävä mitä vain saadakseen itsensä kiireiseksi. Tällä kertaa kävi niin, että ulkoistin itseni omalta tallilta ja pakkasin itseni uusine turvakenkineni Nissaniin ja suuntasin Hemgårdiin noin puolentoista tunnin matkan päähän. Jaana K on tallin omistaja ja kiireinen nainen. Itselleni on siunaantunut riittävästi harjoittelijoita ja pari opparia, sekä liian innokas henkilökunta, niin pääsin itse auttamaan Jaanan tallille nuorten laitossa estevarsojen laatuarvostelua varten. Sen vuoksi siis nyt matkustin ja harjoitin karaoketaitojani.

Astelin talliin ja kävin tervehtimästä kiireistä emäntää, joka oli selkeästi jättäytynyt tälle aamulle toimisto työhön. Sain lapun, jossa oli tehtävä lista kokonaisuudessaan ei siis pelkästään minulle vaan tee ne mitä pystyt tyyppisesti. Huomasin, että muutama nuori pitää klipata ja se olisi hyvä tehdä mieluummin se kuukausi ennen näyttelyitä, mutta parissa viikossa karva ehtii tasaantua ja kasvaa takaisin, joten aloitetaan siitä.

Tonto ori tarhaili kaikessa rauhassa ja jouduin itseasiassa menemään tarhaan vastaankin oria ennen kuin se tajusi tuo vieras kääpiö tosiaan kutsui juuri häntä tarhasta. Ori käveli kiltisti rinnallani talliin ja kääntyi notkeasti pesupaikalle. Koska toin orin suoraan tarhasta pesin ensin sen jalat ja kuivasin pyyhkeellä. Virittelin klipperit sivupöydälle valmiiksi ja laturit paikoilleen ja ison koneen jatkojohdon heitin pesuletkun tangon yli, joka on katossa käännettävä teline, jottei johto ole maassa. Mukavan rauhallinen ori, koska sain heittää johdon ilman, että ori oikeastaan edes reagoi. Se selvästi kyllä seurasi puuhiani, mutta ei reagoinut. Laitoin vyölaukun paikoilleen ja sieltä annoin ensimmäisen heppanamin orille. Yritän ensin olla se kiva täti, jolta saa nameja.

Pakko myöntää, etten ollut varautunut näin hyvä käytöksiseen nuoreen hevoseen vaan olin valmistautunut taisteluunkin. Siitä kertoo jo se, että käytän turvakenkiä, joita en ole remontin jälkeen omassa tallissa tarvinnut. Sen vuoksi oli pakko hakea uudet turvakengät, kun edelliset näytti aivan raksaukon10 vuotta vanhoilta kalosseilta.  Tonto antoi klipata isolla koneella koko kropan läpi, joten sen vartalon klippaukseen ei mennyt kuin reilu puolituntia. Karjakone on tehokas, vaikka onkin kova äänisempi ja tarvitsee suoran virran. Vaihdoin pienempään koneeseen, jolla aloin siistiä reunoja, kuten häntäkolmion, harjan reunan ja aloitin jalat. Jalkojen kanssa jouduttiin hetki miettimään, onko tarpeellista nostaa jalkoja. Päädyin puhdistamaan orin kaviot ja kokeilemaan uudelleen. Etujalat sain klipattua polveen asti ja takajalat kintereeseen, jonka jälkeen pidin tauon ja lepuutin omaakin selkää. Vaihdettiin taas pienempään koneeseen ja näitä koneita sitten riittää otin kaksi konetta heti käyttöön, jotta saisin jalat valmiiksi yhdellä ”kyykyllä”. Muutaman kerran ori tarjosi jalkaa ylös, mutta siirsi painon takaisin, kun vedin hieman hännästä itseeni päin. Etujalkojen kanssa ei ollut mitään ongelmaa.

Viimeisenä vuorossa oli pää ja tiesin orin olevan aavistuksen karkausherkkä, mutta luotin kuitenkin sen ymmärtävän olevansa kiinni. Viime hetkellä päätin kuitenkin hakea myös kaulapannan ja nahkariimun, jotta ori ei pääse vapaaksi asti. Kaulapannan naru kiersi vain viereisen tolpan eli saisin siitä kiinni, jos ori lähtisi muut narut perässään karkuun tai saisi nahkariimun rikottua. Kaikki varatoimen piteet suoritettuani olin hieman pettynyt, kun ori vain seisoi ja antoi klipata. Korviin koskeminen oli aavistuksen ällöttävää orin mielestä mutta rauhassa ja kehujen kera sekä parilla namilla ori antoi tehdä senkin. Klippauksen jälkeen harjasin orin pehmeällä harjalla ja loimitin sen henkilökunnan tuomalla loimella. Ori pääsi jatkamaan aamutarhailujaan kevyemmällä karvapeitteellä.

---