Strasbourg Héloïse 

© Benny de Ruiter (THIS IS A SIM-GAME HORSE!!!)

Syntymäaika 15.07.2018 Rekisterinumero
Rotu Hannoverinhevonen Sukupuoli Tamma
Säkäkorkeus 176cm Väri Ruunikko
Kasvattaja Gestüt Strasbourg (evm) Omistaja Jaana K. (VRL-03669)
Painotuslaji Kouluratsastus Koulutustaso Grand Prix

Ei vielä mainittavia meriittejä

1v. - 14.08.2018
2v. - 13.09.2018
3v. - 13.10.2018
4v. - 12.11.2018
5v. - 12.12.2018		 6v. - 08.12.2019
7v. - 26.02.2020
8v. - 16.05.2020
9v. - 04.08.2020
10v. - 23.10.2020		 11v. - 11.01.2021
12v. - 01.04.2021
13v. - 20.06.2021
14v. - 08.09.2021
15v. - 27.11.2021		 16v. - 15.02.2022
17v. - 06.05.2022
18v. - 25.07.2022
19v. - 13.10.2022
20v. - 01.01.2023

Bellgroven hevoskannan pienennettyä päädyin siihen, että alkaisin etsimään meille harvinaisemmista suvuista tai vähemmän nimekkäiltä kasvattajilta hevosia. Nettiä selaillessani törmäsin pieneen hannoverinhevosia kasvattavaan talliin, josta ei myöskään ollut paljoa varsoja maailmalle lähtenyt, vaan suurin osa kasvataeista taisi olla tallin itsensä omistuksessa ja vieraalla kisattavana. Päädyin laittamaan tallin omistajalle viestiä ja kyselemään vähän olisiko hänellä ketään meille sopivaa ja jäin odottelemaan vastausta.
Parin viikon päästä sähköpostiini vastattiin ja liitteenä oli kuvia pienestä, hontelosta tammavarsasta nimeltä Strasbroug Héloïse. Ihastuin tuohon pieneen hongankolistajaan heti ja sovittiin kaupat heti, vaikka ei tamma meille muuttaisi vielä piiiitkään aikaan.


Hoitaessa karsinassa on yleensä vastassa erittäin kiltti ja ihana tamma, joka on helppo harjata ja varustaa. Hellua ei ole mikään tarve sitoa kiinni, vaan sen pystyy hyvin hoitamaan karsinassa niin, että neiti on irti. Ainoa, milloin se saattaa lähteä "karkuun" on, kun satula tulee näkyville ja sen kanssa aiotaan lähestyä tammaa. Muuten ruunikko on erittäin mukava ja helppo hoitaa. 
Sen saa harjata läpi kotaisin harjalla, kuin harjalla ja kaviotkin se antaa puhdistaa todella helposti, eikä se ole koskaan yrittänytkään nykiä kavioita pois hoitajansa otteesta tai laskea jalkaansa väkisin alas.
Päästään tamma on hieman herkkä, mutta antaa kuitenkin laittaa suitset todella nätisti, kunhan päähän ei kohdistu äkkinäisiä liikkeitä tai remmejä ei nyitä turhaan. Vaikka tamma tuntuu pakenevan satulaa, se antaa kuitenkin laittaa satulan nätisti selkäänsä, kunhan sen vierelle pääsee ja satulavyönkin saa kiristää kaikessa rauhassa, kunhan ei kerralla kiskaise tiukalle.

Taluttaessa Hellu haahuilee vähän sinne sun tänne ja kaikista mieluisin paikka näyttää olevan taluttajan selän takana, vaikka se ei turvallista olekaan.  Tamma kuitenkin seuraa nätisti taluttajaansa hieman jäljessä ja koskaan se ei ole myöskään kiskonut taluttajaansa mukanaan herkulliselle ruohotupolle.

Ratsuna Hellu on herkkä ja hieman haastava, mutta kuitenkin onneksi todella energinen yleensä ja kisapaikallakaan ei tamman käytös muutu.
Kaikista pahin tammalle on, jos ratsastajalla on kova käsi tai jalat puristaa. Jos nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, niin Hellukin liikkuu erittäin hienosti. Ruunikko vaatii kuitenkin paljon taivuttelua ja sisäpohkeen läpiratsastamista, että se myötää niskastaan kunnolla. Istunnalle tamma on hyvin herkkä, minkä vuoksi se on myös joillekin haastava ratsastaa. Jännity selässä, niin takuu varmasti neiti jännittyy myös ja liikkumisesta ei oikein tule mitään. Kunhan saat tämän hevosen ratsastettua peräänantoon, niin onnistus siinä jokaisen hevosen kanssa!
Maastossa Hellu on reipas ja luotettava tamma, jonka kanssa on maailman parasta käydä vain vaeltelemassa kaikessa rauhassa pitkin pikkupolkuja metsässä. Toki myös vauhtia tammasta löytyy maastossakin, mutta rauhalliset maastot ovat enemmän tamman mieleen.

Sukutiedot

i. Aberlaude evm
hann., punaruunikko, 177cm 		ii. Arbaund evm
hann., mustanruunikko, 178cm
ie. Ravenna evm
hann., punarautias, 171cm
e. Strasbourg Eternité evm
hann., mustankimo, 168cm 		ei. Strasbourg Cened evm
hann., ruunikonkimo, 169cm
ee. Eternal evm
hann., mustankimo, 165cm

o. Varsan nimi / 11.01.2011 / omistajana Nimi
t. Varsan nimi / 11.01.2011 / omistajana Nimi

Kilpailumenestys

Päiväkirja

PK-merkintä / 2.11.2018

Tänään oli vuorossa Hellun liikutus. Hain neidin ulkoa nuorten tammojen ryhmätarhasta ja talutin ruunikkoni talliin hoitopaikalle, vaikka olisihan hevosen voinut hoitaa karsinassakin irti. Eipähän kavioihin tartu purua, kun oli hieman kostea keli ulkona.
Harjasin Hellun läpikotaisin reippaasti ja tarkastin samalla joka paikan, ettei näkynyt minkäänlaisia haavoja tai muita muutoksia normaalikuntoon verrattuna. Hyvässä kunnossahan tuo meidän pikkuneiti oli!

Varustamisen jälkeen hain vielä varustehuoneesta liinan ja talutin tamman maneesiin. Tarkoituksena oli vain juoksuttaa Hellu tänään, koska sillä oli eilen ollut ratsastuspäivä ja tahdoin ottaa suhteellisen varovaisesti nuoren hevosen kanssa.
Kävelin alkukäynnit Hellun vierellä ympäri maneesia ja noin 10 minuutin kävelyn jälkeen pysähdyin pääty-ympyrän keskelle ja lähetin tamman ympyrälle. Ruunikko käveli reippaasti eteenpäin ja nosti ravin heti, kun käskin. Onneksi oli tullut opetettua äänikäskyt kunnolla tammalle, niin juoksuttaminenkin oli helpompaa, kuin osan hevosista kanssa.
Hellu ravasi reippaasti myödäten nätisti niskaansa muutaman minuutin, jonka jälkeen pyysin laukan ja sekin nousi helposti. 

Vilkaisin kelloa maneesin seinällä ja huomasin, että olimme olleet maneesissa jo puoli tuntia. Siispä tamma käyntiin ja suunnan vaihdos, sekä pienet välikäynnit tässä vaiheessa. Tällä kertaa en kävellyt Hellun kanssa pitkin maneesia, vaan tamma sai kävellä ympyrällä liinan päässä.
Välikäyntien jälkeen käytiin vielä ravi ja laukka tähän suuntaan läpi ja päädyin siihen, että suoritettaisiin loppukäynnit maastossa. Onneksi meille oli maastoihin tehty sopivan mittainen pikkulenkki, että siellä oli hyvä käydä jäähdyttelemässä hevonen käynnissä.

PK-merkintä / 13.09.2018
Vihdoin ja viimein koitti päivä, kun Strasbroug Héloïse saapuisi meille! Oltiinhan tätä kaksi vuotta odotettu, mutta tahdottiin, että varsa saisi rauhassa kasvaa emänsä luona ennen, kuin sitä lähdettäisiin rahtaamaan pitkän matkan päähän uuteen kotiin. Kauemminkin olisi kasvattaja voinut pitää pikkuneitimme ja myös ratsukouluttaa, mutta tahdoin tuota hevosen kotiin ja kouluttaa sen täällä kotona, jotta saisin siitä juuri itselleni sopivan. En sano, ettenkö olisi kasvattajaan luottanut! Hänellä oli kyllä hemmetin hienoja hevosia ja itse oli ne kouluttanut, mutta jotenkin aina itse koulutettu tuntuu paremmalta, kun se on juuri sun avuille ja istunnalle koulutettu, vaikka kyllähän ne muidenkin kouluttamat alla toimii.

Hellun tuonti oltiin sovittu leahin kanssa, jolla oli muutenkin ollut asiaa tälle kyseiselle kasvattajalle Saksaan, joten meidän ei kenenkään tarvinnut Bellgrovesta irtaantua ja alkaa miettimään kuka hoitaisi ne hevoset, jotka reissulla olijoilta jäisi hoitamatta. Toki onhan meillä auttavia käsiä todella paljon ja kaikki auttavat toisiaan, mutta silti helpompaa näin.
Myöhään illalla pihaan saapui komea hevosrekka ja kuskin pukilta pomppasi nuori nainen alas.
"Täälläkö sitä odoteltiin kahta nuorta hannovertammaa?" nainen kysyi samalla, kun meni avaamaan lastausramppia.
"Täälläpä hyvinkin! Miten teillä meni matka?"  kysäisin ja kurkin sisälle nähdäkseni pikkuneidit.
"Tosi hyvin! Molemmat on tosi fiksuja matkustajia ja muutenkin äärimmäisen hyväkäytöksisiä! Jos näitä ei ois jo myyty, niin ajelisin omalle tallille ja pitäisin itellä", leah naurahti ja auttoi purkamaan tammat ja niiden tavarat autosta. Kiitin naista, maksoin kyydistä ja kävin laittamassa vielä uusille tulokkaille heinää yöksi nenään eteen. Huomenna päästäisiin paremmin tutustumaan neiteihin!