Hemgård Veracruz - virtuaalihevonen

© footprints (this is a sim-game horse!)

Vera on luonteeltaan erittäin sopeutuva ja rento. Se ei helposti hätkähdä ja sopii kaikkien käsiteltäväksi, joten oikeastaan se on sellainen hyvän mielen hevonen, jonka kanssa puuhastelee mielellään. Mikäli tamma huomaa, että ihminen on surullinen se yleensä pyrkii olemaan mahdollisimman lähellä ja tunkee monesti myös päätään tai turpaansa halattavaksi. Jos se taas huomaa ihmisen olevan esimerkiksi iloinen, on tammakin todella energinen ja tuntuu että sen askel kevenee lähes leijumista vastaavaksi.

Hoitaessa Vera on erittäin kiltti ja rakastaa erityisesti pitkiä harjaustuokioita. Parasta onkin, jos hoitaja jaksaa puunata tamman turvasta hännän päähän ja ei ole kiire minnekään. Näitä päiviä pyritäänkin järjestämään Veralle säännöllisesti, koska hevonen niistä selvästi nauttii. Sen voi hoitaa irti oikeastaan missä vaan, koska Vera rakastaa ihmisen seuraa.
Varustaessa karsinassa tamma kääntyy valmiiksi vasen kylki ovea päin, jotta ihmisellä on mahdollisimman helppo nostaa satula selkään. Se varmaan kyykistyisikin, jos siltä sitä pyydettäisiin. Suitsimisen suhteen Vera on myös äärettömän helppo. Se laskee päänsä sopivalle korkeudelle niskahihnan korvien yli nostamista varten ja kuolaimet tietysti sujahtaa suuhun kuin vettä vain.

Ratsuna Vera on helppo. Se tekee kaikkensa, jotta ratsastaja olisi siihen tyytyväinen ja välillä tämä sitten tarkoittaakin sitä, että tamma alkaa ennakoimaan. Reagoi kuitenkin välittömästi apuihin, jos sille kerrotaan, että hei, ei vielä. Askeleet sillä ovat tosin isohkot, vaikka kokoa ei neidillä aivan älyttömästi ole. Vähän sen ravi ja laukka saattaa vaatia totuttelua, mutta aika helposti tamman liikkeisiin kuitenkin pääsee mukaan ja saa istuttua mukavasti.
Esteillä Vera on tasaisen varma suorittaja, joka hyppää mitä tahansa eteen laitetaan. Tähän päivään mennessä ei ole vielä nähty estettä, joka aiheuttaisi kieltämisen. Huonotkin esteelle ratsastukset Vera pyrkii selvittämään ja korjaamaan parhaimman kykynsä mukaan, jonka vuoksi ratsastajan tuleekin kuitenkin loppujen lopuksi tietää mitä tekee, ettei ratsasta tammaa vaarallisesti esteelle, varsinkaan maastoesteillä.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Dwightfry kwpn, ruunikonkirjava, 163cm	ii. Dwightfree kwpn, 167cm	iii. Team Free Will kwpn, 165cm
		iie. Belladonna kwpn, 163cm
	ie. Giant's Chalice kwpn, 160cm	iei. Giant Steps kwpn, 170cm
		iee. Chaos Magic kwpn, 161cm
e. Demigod hann, rautias, 171cm KTK-II	ei. Göttliches Wesen hann, rautias, 176cm	eii. Unendlicher Geist hann, musta, 177cm
		eie. Spiritueller Führer hann, ruunikko, 172cm
	ee. Sublime Being hann, tummanrautias, 168cm	eei. Meassianic hann, maksanrautias, 169cm
		eee. Too Much Dynamite hann, punarautias, 166cm
ori Jälkeläisvarsan Nimi (s. 00.00.2017), isä Vanhempihepan Nimi ori Jälkeläisvarsan Nimi (s. 00.00.2017), isä Vanhempihepan Nimi

Kilpailukalenteri

Päiväkirja

Puunauspäivä! (Pk-merkintä, kirj. om. - 245 sanaa)

Jostain syystä astmani oli päättänyt alkaa oireilemaan näin keväällä normaalia enemmän, jonka vuoksi päätin, etten mitään isompaa tekisi tai edes hevosten selkään nousisi. Senpä vuoksi olisikin oikein mainio päivä Veran lellittelylle, joten kävin hakemassa tamman tarhasta sisälle ja vein sen hoitopaikalle.
Aloitin sen puunaamisen ensimmäisenä kumisualla ja pyörittelin irtoavaa talvikarvaa irti. Selvästi se näytti tuntuvan mukavalta ja onhan se varmasti kiva päästä kutiavasta irtokarvasta eroon. En pitänyt kiirettä Veran harjaamisen kanssa, vaan pyörittelin koko kropan läpi verkkaisin, mutta voimakkain ottein, jotta saataisiin mahdollisimman paljon karvaa irti. Mietin kyllä, että jokohan tuota viitsisi klipata, niin olisi ehkä tammallakin vähän helpompi olo. Pakkastakaan ei enää ole kovin paljoa luvattu, joten vallan hyvin Veran voisi klipata, kunhan aikaiseksi saisi.

Kävin Veran kropan läpi useammalla eri harjalla ja levitin sen karvaan vielä kiiltospraytä, vaikka mihinkään ei neidin kanssa oltaisi vielä lähdössä. Ajattelin, että hyvähän se on säännöllisesti noita suihkeita käyttää, että niistäkin tulee normaali asia hevoselle ja tietää, ettei niitä tarvitse pelätä.
Vielä olisi harja ja häntä jäljellä ja kävin kaivelemassa pesupaikan kaapista jouhille tarkoitettua selvitysainetta, että selvitys kävisi sujuvammin.
Suihkuttelin ensin hännän läpikotaisin tuolla suihkeella ja aloin selvittämään häntää pikkuhiljaa. Isoja takkuja ei onneksi löytynyt, vaan aika nopeasti hännän selväksi sai ja hoitoaineen ansioista se myös pysyisi paremmin selvänä. Harja nyt ei takussa ollut, mutta suihkautin siihenkin hoitoainetta ja harjasin sen kunnolla

Kun Vera oli kokonaan puunattu karvojen puolesta, puhdistin siltä vielä kaviot ja levitin niihin kavioöljyä. Sittenpä kirjava neiti oli valmis ja se pääsi ulos syömään päiväheiniänsä.

Irtohypytystä (pk-merkintä, kirj. om. - 235 sanaa)

Koska maneesissa oli jo ponien irtohypytystä varten tehty kuja, päätin hypyttää myös Veraa. Tamma oli aamulla viety normaaliin tapaan ulos, joten kävin puolenpäivän aikaan hakemassa sen takaisin sisälle ja aloitin harjaamisen. Tuttuun tapaan kirjava tamma nautti harjauksesta täysin rinnoin pää rennosti alhaalla ja taisipa ne korvat ja alahuulikin vähän lerpattaa. Kauaa ei kuitenkaan tällä kertaa harjaukseen käytetty, koska töihinkin pitäisi päästä ja muitakin hypytettäviä vielä oli.

Talutin Veran maneesiin ja kävelin sen kanssa muutaman kierroksen maneesissa ennen, kuin päästin tamman irti. Sehän lähti heti ravaamaan oikein näyttävää, lennokasta ravia ja taisi sieltä muutama ilopukkikin tulla.
Kun alkulämmittelyt oli hoidettu, laitoin liinan ns. väärän pään kuolainrenkaasta läpi ja otin otteen liinasta niin, että liina lähtisi irti kuolainrenkaasta, kun vain päästäisin irti. Lähdin johdattamaan tammaa kujaan ja Vera selvästi terhakoitui, kun tajusi pääsevänsä hyppäämään.

Veran tekniikka on alusta asti ollut todella hyvä ja lähestymisetkin sillä sujuu itsenäisesti oikein loistavasti. Tamma hyppäsi kujan esteet helpon ja sujuvan näköisesti, joten muutaman toiston jälkeen alettiin pikkuhiljaa korottamaan esteitä kujalla. Yhtään ainutta kertaa ei Vera hangoitellut vastaan kujaan menon kanssa ja hyppäsi kaikki esteet ongelmitta. Päätettiin vielä lopuksi kokeilla 90 senttimetristä okseria ja siitäkin neiti liisi yli vaivatta.

Liikaa ei kuitenkaan tämän ikäistä hevosta viitsi hyppyyttää, joten otin Veran kiinni ja laitoin sen ravaamaan liinan päässä molempiin suuntiin ja hieman jäähdyttelemään hyppyjen jälkeen. Vielä kylmäsuojat jalkaan ja sitten saisi tamma kävellä noin vartin verran kävelytyskoneessa ennen, kuin se vietäisiin takaisin ulos.