Rocky v. Duren - virtuaalihevonen
KTK-II, VAR-II
© Stal Okkema (THIS IS A SIM-GAME HORSE!)
- Kouluratsastus ja valjakko-ajo
- Intermediate I ja vaativa valjakko
- Omistaja Jaana K., VRL-03669
- Kasvattaja yersinio, Duren
- Friisiläishevonen, ori
- 170cm, musta
- Syntynyt 01.01.2015, 7v
- Rekisterinumero VH15-040-0056
Kantakirjatilaisuus
|
Friisiläislaatuarvostelu 22.09.2023FLA3 (10 + 20 + 14 = 44p.) |
Varsa-arviointi
|
Luonteeltaan Rocky on hieman elokuvista tutun kaimansa tapaan sisukas ja päättäväinen hevonen, jolta ei älykkyyttä tai energiaa puutu. Sen kanssa on varsasta lähtien ollut erittäin miellyttävä työskennellä, koska uudet asiat on kohdattu aina rohkeasti ja se oppinut kaiken erittäin nopeasti.
Hoitaessa ori on ystävällinen ja lempeä, jonka kanssa tulee helposti
vietettyä enemmänkin aikaa niin hoitotoimenpiteissä, kuin muutenkin
vain. Rocky antaa harjata itsensä läpikotaisin ongelmitta harjalla, kuin
harjalla ja kaviotkin nousevat erittäin helposti pysyen tarpeellisen
ajan ylhäällä. Ikinä ei ori ole osoittanut minkäänlaisia negatiivisia
eleitä ihmisiä kohtaan, vaan aina se on ottanut kaikki innolla vastaan,
ja sen takia onkin ollut erittäin suosittu hevonen.
Varustaessa Rocky seisoo paikallaan kuin patsas ja antaa laittaa
varustaa itsensä kaikessa rauhassa. Suitsetkin sujahtaa päähän tuosta
noin vain ja yleensä ori laskeekin päätään helpottaakseen niskahihnan
pujottamista korvien yli.
Eläinlääkärin ja kengittäjänkin on ollut helppo hoitaa Rocky pienestä pitäen. Koskaan se ei ole yrittänytkään lähteä pois tilanteesta, vaan kohtaa aina kaiken rohkeasti ja reippaasti sen kummempia asioita oikeastaan edes miettimättä. Kaikki toimenpiteet sille on siis saatu tehtyä ongelmitta ja onpa sitä monet hevosalan ammattilaiset kehuneetkin hyvästä luonteesta ja ihmisystävällisyydestä.
Ratsuna Rocky on luotettava ja energinen tapaus, joka liikkuu
reippaasti omalla moottorillaan tehden juuri pyydetyt asiat ja
nimenomaan vain ne pyydetyt asiat. Ilmaiseksi se ei mitään anna, mutta
kun ratsastaja osaa pyytää, on Rocky aivan uskomaton kumppani ja sen
kanssa on mielekästä työskennellä myös selästä käsin.
Rockyn askel on voimakas ja isohko, joten se vaatii varmasti ensin
totuttelua tasaisempaan liikkeeseen tottuneelta, mutta ei sen kyydissä
aivan mahdoton ole olla.
Ajaessa Rocky on välillä vähän turhankin reipas ja heikoin osuus sillä yleensä onkin tarkkuuskoe, kun pitäisi jaksaa keskittyä, eikä vain mennä. Kuitenkin, kun ohjastaja jaksaa muistuttaa oria, että hei, meillä on muitakin vaihteita, kuin kovaa ja korkealta (niin sanotusti), niin ori selviytyy kunnioitettavasti myös tarkkuuskokeesta. Maratonkokeella ori on ehkä parhaimmillaan, koska sen kestävyys on erinomainen ja siitä näkee, kun se nauttii saadessaan vain mennä pitkää matkaa.
Sukutaulu ja jälkeläiset
| i. Duren
Rody fri, m, 169cm VSN World Champion & VIR MVA Ch KTK-I, YLA1 |
ii. Freund Brutal fri, m, 163cm | iii. Nicorico LAC |
| iie. LeLa's Iskela Evol | ||
| ie. Funerale Bouquet SIN fri, m, 162cm | iei. Winterhill's Tough Guy VIR MVA Ch | |
| iee. Gisela v.d. Radon | ||
| e. Duren
Yuna fri, m, 162cm VSN World Champion & VIR MVA Ch KTK-II, KRJ-I, YLA2 |
ei. Duren
Hakun fri, m, 167cm KRJ-II |
eii. Duren Odilon |
| eie. Duren Wineke | ||
| ee. Duren
Wopkje fri, m, 163cm KRJ-I |
eei. Duren Velasco KRJ-II, YLA2 | |
| eee. Duren Peera | ||
| friisiläisori
Riense
v.d. Amarante (s. 14.03.2021), emä
Sietsje v.d. Duren friisiläistamma Klasina Lind (s. 01.11.2022), emä Famke Lind friisiläisori Wendel van Hemgård (s. 22.02.2023), emä Duphne v. Duren friisiläisori Yorik van Hemgård (s. 29.05.2023), emä Juwiel van Khim friisiläistamma Yn van Hemgård (s. 06.06.2023), emä Antje v. Duren |
||
Kilpailukalenteri
|
VVJ:n alaisia sijoituksia 40kpl. |
KRJ:n alaisia sijoituksia 40kpl. |
Päiväkirja
30.09.2023 - Päiväkirjamerkintä, kirj. om. (427 sanaa)
Ystäväni oli tullut viettämään hevosteluviikonloppua luokseni, joten suurin osa ajastahan meni tallilla touhutessa varsojen kanssa sekä ratsastaen. Yhdeksi niin sanotuksi ohjelmanumeroksi olimme päätetty lähteä vähän vauhdikkaampaan maastoon. Sariannalle olin päättänyt antaa alle Mortin ja itselleni valikoin tallista Rockyn.
Rocky oli viettänyt aamupäivänsä ulkona, joten kävin hakemassa sen
sisälle ja talutin sen karsinaan hoidettavaksi riisuen saman tien kevyen
sadeloimen pois päältä hevoselta ja avasin harjan sekä hännän letit,
koska ne näyttivät hieman purkautuneen, enkä halunnut ottaa riskiä, että
ne maastossa avautuisivat.
Huikkasin Sariannalle, että meillä menee hetki pitempään, joten voi
aivan rauhassa tutustua Morttiin hoitopaikalla sillä välin, kun
letittäisin Rockyn harjan sekä hännän uusiksi. Onneksi homma on tullut
tehtyä sen verran monta kertaa, että homma onnistui helposti ja nopeasti
ja pian olikin hevoset harjattu ja varustettu.
Talutimme hevoset ulos ja annoin Sariannan nousta ensimmäisenä selkään, koska hän todennäköisesti joutuisi säätämään jalustimiaan sun muuta ennen, kuin olisimme valmiita lähtemään. Ratsukon poistuttua rampin luota, kipusin itse Rockyn selkään ja taputin sitä ojentaen sille samalla porkkanan selästä käsin.
Aloitimme maastoretkemme ensin rauhallisen käynnin merkeissä pitkin
kapeahkoja metsäpolkuja jutellen niitä näitä. Emme olleet Sariannan
kanssa nähneet pitkään aikaan, joten oli erittäin mukavaa vaihtaa
kuulumisia pitkästä aikaa!
Kun pääsimme syvemmälle metsään, johdatin meidät vähän leveämmälle
polulle, jossa voitaisiin ravata turvallisesti ilman vaaraa liian
lähelle tulevista puista tai muista. Rocky ravasi reippaasti eteenpäin
korvat hörössä ja siitä näki, että se nautti vaihtelusta. Hetkeen se ei
olekaan tainnut päästä maastoon, joten mielessäni päätin, että tätä
pitää tehdä orin kanssa useammin.
Noin kahdenkymmenen minuutin jälkeen aloimme lähestyä leveämpää metsätietä, joka jatkui parin kilometrin ajan, joten varmistin takana tulevalta naiselta, että olisiko hänelle laukkaaminen okei ja tuntuiko Mortti pysyvän käsissä. Naisen vastattua myöntävästi ja metsätielle päästyämme, annoin Rockylle laukka-avut ja annoin sen alkuun laukata rennon letkeästi eteenpäin, kunnes huomasin, että Sariannallekin taitaisi kovempi vauhti kelvata ja nousin kevyeeseen istuntaan kannustaen mustaa oria laukkaamaan lujempaa.
Puut vilisivät hurjaa vauhtia ohi ja Rocky tuntui oikein venyvän alla
kattaakseen mahdollisimman paljon matkaa kerrallaan. Tiesin, että kohta
pitäisi alkaa hidastamaan, joten nostin käteni pystyyn ja pidätin
toisella kädellä allani olevaa hevosta. Rocky siirtyi nätisti
rauhallisempaan laukkaan ja minä istuin alas satulaan samalla, josta
sujuvasti hiljennettiin vielä raviin.
”Vitsi miten hienot maastot teillä on!” Sarianna nauroi ja jatkoi:
”vaikka en minä kyllä paljoa ehtinyt nähdä tuossa vauhdissa. Ihan
uskomattoman nopeita nämä!” Nauroin naisen kommentille ja taputin Rockyn
vahvaa kaulaa.
Tallille oli vielä noin puolentoista kilometrin matka, joten ravasimme
vielä hetken, jonka jälkeen orit saivat kävellä pitkällä ohjalla
haluamaansa tahtia kohti kotia.
Tallin pihassa laskeuduimme alas hevosten selästä ja tallille saapuneet
hoitajatytöt ottivat ilomielin hevoset käsistämme ja lähtivät laittamaan
niitä takaisin ulkoilukuntoon päiväheinille.
07.07.2023 - Valjakkovalmennus, kirj. Siiri (262 sanaa)
Musta, äärettömän ryhdikäs friisiläisori laukkasi valjakkovaunut
perässään tasapainoisesti, rennonletkeästi kentällä alkulämpöjä samalla,
kun olin itse muuttua kateudesta vihreäksi. Joku friisiläisissä iski
minuun kuin sata salamaa - luultavasti juurikin se näyttävyys, joka
Rockyssakin oli. "Joo-o. Kunnon satuhevonen." sain viimein huokaistua,
kun olin katsonut valjakon tekemistä kierros toisensa jälkeen.
"Otetaan vielä ihan koko kentän kokoista kahdeksikkoa siten, että
suoristat ja pyydät laukanvaihtoa keskilinjaa ylittäessä. Saadaan vähän
takajalkoja aktivoitua ja heräteltyä ori päivän tehtäviin." tuumin, ja
esittelin tötteröitä kädessäni.
Kun valjakko oli lämmitellyt ja valmis päivän agendaan, esittelin heille
kentälle rakentamani tarkkuusradan muutama tehtävä kerrallaan. Tehtävät
valmisteli kokonaisuuteen, jossa halusin nähdä vauhdikasta, mutta
tasapainoista suorittamista - ilman, että pallot poukkoilisivat
tötteröiden päältä kentän pohjalle.
"Ei täällä Jaana kello tikitä vielä, niin ota ihan rauhassa vaan. En mä
jaksa käydä joka töttöröllä nostamassa palloja ylös." nauroin vatsa
kippurassa, kun valjakko laukkasi tehtävien läpi vähän sieltä sun
täältä. Nyt pienen muistutuksen jälkeen Jaana malttoi mielensä ja otti
tekemisen vähän enemmän tosissaan, pallotkin pysyivät suhteellisen hyvin
tötteröiden päällä eikä lennellyt kauniissa kaaressa vuoroin länteen ja
vuoroin itään.
"Noniin, onnistuuhan se tötteröiden väliinkin ajaminen!" kannustin
nauraen valjakkoa, joka eteni tehtävältä toiselle melkoista haipakkaa.
Valmennuksen loppuun ajoimme rataa, joka sisälsi paljon tiukkoja
kaarteita ja tehtäväkokonaisuuksia, jotka vaativat tasapainon lisäksi
selkeitä temponmuutoksia; sujuvan kokonaisuuden saadakseen Jaanan piti
uskaltaa välillä himmata vauhtia ja vuoroin taas pyytää oria etenemään
reippaammassa vauhdissa esimerkiksi ulos tehtävältä kohti seuraavaa
tehtävää. "Tosi hyvä, juurikin oikea ratkaisu tähän väliin." hymähdin,
kun Jaana uskalsi siirtää orin muutamaksi askeleeksi raviin saadakseen
tehtäväkokonaisuuden suoritettua ilman tipahtavia palloja. "Ja sitten
vaan urku auki ja laukkaa kohti seuraavaa tehtäväkokonaisuutta!"
komensin, johon valjakko vastasi reippaalla laukannostolla.