PP's Tamkje

08.01.2021 - Hampaiden raspaus
Kutsuin eläinlääkärin raspaamaan Tamin hampaita, sillä viime käynnistä oli kohta jo vuosi. Mitään oireita ei orilla ole ollut, että piikkejä olisi päässyt kasvamaan, mutta vuoden väli kuulosti omaan korvaani kovin pitkältä ajalta, kun kalenteristani asian huomasin. Kutsuin raspaajaksi uuden eläinklinikka Nevetin eläinlääkäri Minna Laineikkaan, sillä häntä oli kehuttu ja hinnatkin olivat uudella klinikalla kohtuulliset. Olin käynyt jo ajoissa aamulla heittämässä orille heiniä hieman reippaammin, sillä päiväheinät jäisivät siltä myöhemmäksi tänään.

Olimme sopineet, että raspaus olisi aamupäivällä klo 11 ja Minna oli pihassa täysin aikataulun mukaan. Tamin nappasin pesuboksiin tämän hoidettavaksi. Vaikein osuus hommassa oli saada rauhoite orille, joka päätti, että eläinlääkäri ei häntä hipelöi. Tamin rauhoituttua saatiin suunavaaja paikoilleen ja Minna pääsi töihin. Minnalla oli käytössä uusi sähkökäyttöinen raspi. Hän kertoi koko ajan mitä teki ja näki. Tamilla oli alhaalla muutama terävä piikki, jotka olivat poskea hanganneet, mutta ylhäällä oli siistiä. Muutaman kerran Tami hieman heilautti päätään raspin pitäessä kovemman äänen suussa, mutta muuten oli suhteellisen rauhallinen koko toimenpiteen ajan.

Minna oli sitä mieltä, että vuosi riittää vallan hyvin Tamin raspausväliksi, sillä nykyisetkin piikit olivat hanganneet vain pieniä haavoja. Eläinlääkäri kehotti olemaan heti yhteydessä uudestaan, jos jotain ongelmia alkaa olemaan syömisessä tai vaikka kuolainten kanssa. Tami sai syöntikiellon muutamaksi tunniksi ja siksi tämä jäikin karsinaan selviämään rauhoituksestaan.

06.03.2021 - Zen-moodi hakusessa
Oltiin tänään vähän myöhässä aikataulusta, kun kurvattiin vain vartti ennen tunnin alkua Myrttisuolle. Kiirehdinkin pikaisesti mättämään Tamin kamoja hoitopaikalle ja sitten ori suoraan trailerista varustettavaksi. Onneksi toinenkin ratsukko oli vielä käytävällä valmistautumassa tässä kohtaa. Tami koetteli hermojani alkamalla kuopimaan, mikä ei ollut mielestäni yhtään vieraskoreaa. Komensinkin oria melko topakasti ja pian kuulin jonkun avaavan kurkkuaan takanani. Valmentajamme Maikkuhan siinä seisoi mietteliään näköisenä. "Kai Veera muistat, että jos itse hermostut, niin ei ihme, että hevosesikin hermostuu. Onko se hevosesi vika, että olitte tänään myöhässä?" Maikku kysyi. Pudistelin päätäni hieman punastuen. Itse olin arvioinut tavaroiden pakkaamiseen kuluneen ajan väärin, kun Tami taas oli kyllä kävellyt todella nätisti traileriin suoraan karsinasta. Vedin syvään henkeä ja koitin rauhoittaa itseni. Tami vielä höselsi hieman hoitopaikalla, mutta selkään noustessani oloni oli hyvä ja minusta tuntui, että tämä valmennus tulee sujumaan hyvin. Kun muistaisikin aina, miten hyvin hevonen lukee ja peilaa ihmisen ajatuksia.

01.05.2021 - No mitä jäi tunneista käteen?
Olin juuri pakannut kamani ja Tamin Myrttisuon pihassa kyytiin ja starttasimme kotimatkan kohti Pyökkipolkua. Tämä oli ollut viimeinen tuntimme Maikun valvovan silmän alla ja tunnelma oli haikea. Toki meillä käy kotonakin valmentajia, mutta ei se ole sama omissa puitteissa mennä omalla hevosella ja yleensä vieläpä lähes kaverin silmän alla. Koska Maikku oli itselleni vieraampi, osasin ottaa häneltä paljon avoimemmin neuvoja vastaan. Tunneilla oli mukava tavata myös eri hevosia ja heidän omistajiaan, joten tunnit olivat olleet mukavia kokoontumisia. Melkein olisin kaivannut enemmän rupattelua ja kahvin hörpintää, kuin ratsastusvalmennusta - onhan se psyykkinen puolikin tärkeä tässä lajissa! Tami oli saanut valmennuksissa hyvää harjoitusta muiden hevosten seurassa toimimiseen ja olin itse saanut paljon neuvoja, että mistä naruista vedellä orin kanssa. Olin jo ennen näitä tunteja luullut orini liikkuvan alla hienosti, mutta parempaan päin oltiin vain tunneilla menty! Tamin lastaaminen on joskus ollut vähän turhauttavaa, mutta Myrttisuossa sain apuja orin lastaukseen muutamana kertana ja orikin on nyt jo alkanut hieman ottamaan hommaa lunkimmin, eikä ihan aina laita enää vastaan.

Valmennukset

07.12.2020 - Kouluvalmennus, kirjoittanut Jenna

Rikun valmennuksen jälkeen pidin vielä friisiläisori Tamille kouluvalmennuksen ennen pimeän tuloa. Ratsu oli vaikuttavan näköinen seistessään uljaana kentällä. Alkulämmittelyn ratsukko sai tehdä hyvin itsenäisesti, jolloin pääsin seurailemaan ratsukon yhteistyötä ja Tamin liikkumista. Tami kulki reippaasti eteen ja isosti, joten näyttävyys saattaisi harhauttaa orin kohdalla.

Verryttelyn jälkeen keskityttiin sujuviin siirtymisiin sekä tempon muutoksiin. Kun kaikkiin askellajeihin siirtymisiä oli tehty muutamia kertoja sovitusti ja sekaan otettu vähän kiemuraakin siirryttiin Kpateeni käskee - tyyliin, jossa seuraavan kirjaimen kohdalla ratsukko siirtyy ilmoitettuun askeleeseen tai vaihtaa tempoa askeleen sisällä. Ja kaikki kombot laukasta pysähdykseen ja peruutuksesta laukkaan olisivat käytössä. Alkuun mentiin toki helpoilla mutta pikku hiljaa sekaan tuli vaikeampiakin muutoksia. Erityisen hyvin ratsukko onnistui ravin työstämisessä mutta laukasta käyntiin tai pysähdykseen ja mahdolliseen peruutukseen siirtymiset olivat herkästi töksähteleviä. Harjoituksen edetessä kaikki siirtymiset saatiin salonkikelpoisiksi, joten ratsukko sai pitää pienen huili tauon.

Tauon jälkeen palattiin siirtymisien pariin mutta tällä kertaa niitä tehtiin pääosin ravissa ja laukassa ja lisättiin mukaan enemmän temponmuutoksia. Ravissa Tami lisäsi hienosti mutta kokoaminen toi hankaluuksia, joten työstettiin kokoamista enemmän kuin lisäyksiä. Laukassa oli sama juttu, mutta ravissa tehdyt kokoamisharjoitukset kantoivat hedelmää ja laukassa samat jutut toi toivottuja tuloksia nopeammin. Lopuksi ratsukko sai ottaa lyhyitä laukkapätkiä haluamassaan tempossa niin, että laukkaa mentiin aina kaksi kirjaimen väliä ja vuorotellen siirryttiin yhdeksi väliksi raviin tai käyntiin. Tämä on päivän treenien vuoksi tämä viimeinen juttu sujui ratsukolta kuin vettä vain.

06.02.2021 - Kouluratsastustunti Myrttisuolla, kirjoittanut VRL-11290

Lauantain vakiotunti alkoi sillä, että muistelimme porukalla, mitä viime tunnilla olimme käyneet läpi. Ratsastajilla oli hyvin mielessä pohkeenväistö- ja puomiharjoitukset, joita oli harjoiteltu myöhemmin myös kotitallilla. Tänään lähdimme liikkeelle alkuverryttelyistä, jotka koostuivat kiemuraurista sekä siirtymisistä, jotta hevoset saataisi kunnolla kuulolle.

Tällä viikolla Veera nähtiin uuden hevosen Tamin selässä. Koska ori oli minulle vieras, keskityimme erityisesti alkutunnista kiinnittämään huomiota ratsukon työskentelyyn. Friisiläinen vaikutti kaikin puolin motivoituneelta, ja se rentoutui ennätysvauhtia ratsastajan alla. Aloitimme tänään tunnin taivutuksilla, joita harjoittelimme ensin uraa pitkin. Ratsukko sai luvan kanssa oikoa lyhyen sivun kulmat tehden sinne puoliympyrän, ja kun hevonen oli sopivasti asetettuna, oli pitkälle sivulle päästessä taivutusta helppo jatkaa. Tami keskittyi hyvin liikkumaan tahdikkaasti eteenpäin, ja se kuunteli ratsastajan pohjetta erinomaisesti. Myös siinä vaiheessa, kun jatkoimme harjoitusta ravissa, pysyi Tami hyvin kuulolla.

Taivutusten jälkeen lähdimme nostamaan hevosten sykettä laukkatehtävien parissa. Aloitimme työskentelyn ympyräkahdeksikolla, josta kumpikin ympyrä tuli kulkea myötälaukassa ja risteyskohdassa laukka vaihdettiin maksimissaan viiden askeleen käynnistä. Tami hoiti siirtymiset todella kevyillä avuilla, eikä laukkaympyrällä tullut vastaan muuta ongelmaa kuin ratsastajan sisäänpäin kallistunut istunta, jota kahdeksikon aikana korjattiin.

Lopputunnista jatkoimme laukkatehtäviä pääty-ympyröillä ja pidimme huolta myös hyvistä sisäänpäin taivutuksista koko tehtävän ajan. Tami liikkui tänään selvästi paremmin vasempaan kierrokseen, oikeassa kierroksessa taas ratsastaja joutui keskittymään paljon enemmän apuihinsa. Kaikin puolin ratsukon työskentely oli tänään kuitenkin erinomaista, joten annoin heille harjoituksen jälkeen luvan siirtyä käyntiin pitkin ohjin. Tami oli tänään hurmannut todella hienolla liikkumisella ja sillä, kuinka ori kannatteli itseään läpi koko tunnin, ratsastajan pienistä virheistä huolimatta.

09.02.2021 - Koulutreeniä kotona, kirjoittanut omistaja

Olimme viime lauantaina Myrttisuolla Tamin kanssa koulutunnilla. Tuntimme oli sujunut todella hyvin, mutta olimme saaneet kotiläksyksi treenata tunnilla käsiteltyjä aiheita vielä kotona. Otin Mirkan maneesin laidalle vahtimaan meitä, sillä minun ratsastukseni kaipasi enemmän hiomista, kuin Tamin toiminta. Taluttelin Tamia aluksi ympäri maneesia, sillä olin itse kylmissäni varustauduttuani liian vähillä vaatteilla juoksuttamaan tallin toista hevosta kentällä maneesin oltua silloin vielä varattuna. Mirka oli orin onneksi minulle varustanut sillä välin.

Nousin Tamin selkään vasta, kun varpaani olivat kävellessä lämmenneet. Lähdimme tästä suoraan työstämään kiemurauraa ravissa, jonka suorilla pätkillä siirsin orin aina muutaman askeleen ajaksi käyntiin ja takaisin raviin. Tami koitti koetella minua käyntisiirtymisissä, mukamas jarrut olivat hukassa, mutta pian se totesi, että on toteltava ohjeita. Mirka välillä huikkasi maneesin reunalta ratsastusohjeita, mutta pääasiassa tyyppi taisi selata puhelinta, eikä keskittynyt ratsastukseeni.

Alkuverryttelyjen jälkeen lähdimme testaamaan taivutuksiin saamiamme vinkkejä. Tami oli heti tilanteen tasalla ja saimme hyviä pätkiä tehtyä myös keskihalkaisijalla ilman seinän tukea. Käynnissä Tami oli tänään tahmeampi, kuin ravissa. Koska taivutukset ovat mielestäni hieman tylsiä, niin siirryimmekin melko pian jo laukkakahdeksikolle. Mieleni teki hirveästi vain rallittaa ympäri maneesia, mutta koitin kovasti tänään ottaa treenit vakavasti.

Päätin lisätä laukkakahdeksikon keskelle käynnin lisäksi pysähdyksen ja peruutuksen, mutta uusi laukkanosto tehtiin silti käynnistä eikä pysähdyksestä. Peruutuksemme olivat hirveän hätäisiä, eivätkä edes millään tapaa suoria. Mirka koitti parhaansa mukaan huudella vinkkejä taas laidalta, mutta huomasin vain hermostuvani ohjeista. Koitin rauhoittaa itseni, mutta selkeästi kaipaan jonkin verran vierasta opettajaa jaksaakseni hinkata koulukuvioita enemmän. Saatuamme onnistuneesti suoritettua edes muutaman kerran tehtävän otimme vain laukkaa kevyessä istunnassa ympäri maneesia, kevyttä ravia edestakaisin ja patistin Mirkan taluttelemaan orille loppukäynnit. Lähdin itse toimistoon kahville ja totesin, että itse kiipeän orin selkään vasta seuraavalla ratsastustunnilla.

06.03.2021 - Kouluratsastustunti Myrttisuolla, kirjoittanut VRL-11290
Lauantain valmennus pidettiin tuttuun tapaan Myrttisuon maneesissa. Tunnille osallistui kaksi oria, Tami ja Rolle. Ratsukot saivat aloittaa tunnin omaan tahtiinsa rauhallisilla alkukäynneillä, kunhan pitivät huolta siitä, että hevonen kuuntelisi ratsastajan pohjetta ja istuntaa heti alusta saakka. Huolellisten kävelykierrosten jälkeen pyysin ratsastajia kokoamaan ohjat ja kerroin samalla päivän varsinaisen aiheen: tänään lähtisimme hiomaan temponmuutoksia.

Jatkoimme tuntia käynnissä ympyräkahdeksikolla. Kahdeksikon risteymäkohdassa kuitenkin suoristettiin hevonen, eli rata muistutti enemmän kahta D-kirjainta pyöreiden ympyröiden sijaan. Tarkoitus oli suoristuksen jälkeen taivuttaa hevonen kunnolla kummallekin ympyrälle niin, että hevonen kulki hyvin pohkeiden välissä. Tami tuntui olevan tänään melko hitaasti lämpenevä, ja se kulki melko tahmean oloisesti eteenpäin. Taivutuksiin asettuminen ja avuilla pysyminen vaativat jonkin verran työskentelyä Veeralta, mutta lopulta omaa moottoria ja liikettä alkoi löytyä mukavasti.

Jatkoimme ympyrätyöskentelyä niin, että ympyröiden välissä suoralla hidastettiin käyntiä. Ympyrällä hevonen siis liikkui reippaasti eteenpäin, suoralla taas vauhtia muutettiin pitkälti ratsastajan istunnan avulla. Tami alkoi tunnin edetessä reagoida hyvin ratsastajan apuihin, ja tahdin muuttaminen hitaampaan käyntiin näytti sujuvan hyvin. Liikkuminen rauhoittui selvästi suoralla, minkä jälkeen reippaampi käynti löytyi nopeasti. Jäin seuraamaan ja kehumaan ratsukon onnistunutta työskentelyä, kunnes oli aika siirtyä välikäynteihin.

Välikäyntien jälkeen palasimme takaisin tehtävän pariin, tällä kertaa ravissa. Ympyrällä tuli pitää huolta hyvästä asetuksesta sekä erityisesti sisäpohkeen painosta ja suoralla taas laittaa keskivartalo töihin ja hidastaa tahtia. Tässä vaiheessa tuntia Tami oli rentoutunut aivan silminnähden ratsastajan alla, ja se kulki todella hienossa peräänannossa eteenpäin. Askelia oli helppo säätää, ja loppuvaiheessa ratsastaja pystyi todella pienin elein muuttamaan tempoa.

Lopputunnista työskentelimme vielä hetken aikaa laukkaympyrällä. Tami liikkui todella hyvin eteenpäin, käytti takaosaansa tehokkaasti ja kuunteli ratsastajaa, vaikka orista huomasi, että se alkoi hieman jo väsyä päivän harjoituksiin. Niinpä kehuin ratsukkoa hyvästä suorituksesta ja annoin luvan siirtyä pitkin ohjin loppukäynteihin.

07.03.2021 - Valjakkovalmennus, kirjoittanut Mari H.
Musta friisiläinen jo ravaili maneesissa kun saavuin paikalle. Kärryillä istui Veera, jota tervehdin nopeasti ja annoin valjakon jatkaa verryttelyä rauhassa. Tami liikkui energisesti ja hyvännäköisesti. Kun valjakko oli jonkin aikaa verrytellyt itsekseen, pyysin Veeraa ottamaan muutamia siirtymisiä sekä pysähdyksiä. Tami oli ehkä hiukan hitaalla reagoimaan, ja siirtymiset venähtivät turhan pitkiksi. Varsinkin hidastamisen kanssa oli pieniä vaikeuksia. Niinpä valjakko sai tehdä siirtymisiä huomattavasti tiiviimmällä tahdilla ja Veera sai huolehtia siitä, että kun orilta jotain pyysi, niin se myös reagoi. Pikkuhiljaa alkoi Tamikin lämmetä paremmin ja siirtymiset alkoivat sujua tahdikkaasti ja nopeasti.

Kun siirtymiset olivat kunnossa, siirryttiin tekemään kiemurauraa sekä lisättyjä askellajeja. Kiemurauralla haettiin hyvä tahti ja huolehdittiin siitä, että Tami taipui kunnolla. Kiemurauran jälkeen valjakko tuli lävistäjälle, jossa otettiin lisättyä käyntiä ja ravia. Tehtävä aloitettiin käynnissä. Veera sai olla tarkkana, että käynti pysyi tarmokkaana, sillä selvästi Tami vähän ajattelin, että tässä saa nyt vaan laiskotella. Kuski sai siis vähän huomautella oria, jotta se pysyi hereillä ja liikkui eteenpäin. Kiemurauralla ei ollut ongelmia ja Tami taipui oikein nätisti. Lisätty käynti ei ehkä lähtenyt ihan toivotusti ja yritykset jäivät hiukan vaisuiksi. Tami ei oikein lähtenyt venyttämään askeltaan, vaan vauhti vain kiihtyi. Ravissakin kiemuraura sujui ongelmitta, vaikka kuski saikin olla nyt vähän tarkempana sen kanssa, että ori ei lähtenyt puskemaan kaarteissa, vaan malttoi kulkea määrättyä uraa ja taipui kunnolla. Lisätty ravi sujui huomattavasti paremmin kuin käynti. Tami liikkui ravissa paremmalla tahdilla ja energisemmin, joten myös lisäys lähti huomattavasti paremmin. Muutaman onnistuneen kierroksen jälkeen lopettelimme tämän tehtävän parissa ja valjakko sai ottaa hiukan laukkaa. Laukassa ori meinasi hiukan jopa innostua ja sen annettiinkin ottaa vähän reippaampaa ja rennompaa pätkää. Laukkaa ei tällä kertaa työstetty sen enempää ja valjakko saikin pikkuhiljaa hidastella vauhtiaan ja alkaa tekemään loppuverryttelyjä.

01.05.2021 - Kouluratsastustunti Myrttisuolla, kirjoittanut VRL-11290
Lauantaina Myrttisuolla pidettiin viimeinen valmennus ennen kesätaukoa. Oli ilo nähdä Veera ja Tami jälleen paikalla, molemmat heistä selvästi motivoituneina tunnille. Jo alkukäyntien aikana friisiläinen käveli ratsastajan alla reippaasti eteenpäin ja kuunteli tarkasti Veeran painoapuja. Ja kun pyysin Veeraa kokoamaan ohjia paremmin tuntumalle, ryhdistyi Tami entisestään. Lupaava alku tälle tunnille.

Viimeisen tunnin kunniaksi lähdimme työstämään helppo A -tason kouluratsastusohjelmaa. Teimme alkuverryttelynä ohjelman ensin kertaalleen käynnissä, jotta ratsastusradan tiet muistuisivat myös Veeran mieleen. Voltit ja kaariurat tuntuivat olevan hyvin tuttuja, joten ratsastimme radan vielä kertaalleen ravissa läpi ja lähdimme hiomaan sitä sitten kohta kohdalta.

Aloitimme tervehdyksestä, josta ratsukko jatkoi kootussa ravissa eteenpäin. Tami pärskähteli ratsastajan alla ja rentoutui hyvin avuille. Se kannatteli itseään todella hyvin ja suoritti ratsastajan ohjaamana voltit sekä avotaivutuksen ravissa. Siirtymiset olivat hieman tahmeita, ja myös käynti jäi hieman tahdittomaksi, mutta laukkaan siirtyessä Tami tuntui jälleen pääsevän työn makuun. Myötä- ja vastalaukka kaariuralla sujuivat todella tasapainoisesti, kuten myös ohjelman loputkin siirtymiset, voltit ja pitkillä ohjilla kulkeminenkin.

Ohjelman päätteeksi annoin ratsukon kävellä hetken aikaa hieman kevyemmillä ohjilla ja kävin samalla läpi ongelmakohtia sekä haasteellisia tehtäviä. Siirtymisiin toivoin ratsastajalta parempia valmisteluja ja napakampia apuja. Voltit sujuivat hyvin, mutta niiden kanssa voisi huolehtia vieläkin enemmän siitä, että ratsastaja pysyisi suorassa eikä kallistuisi sivulle. Myös vastalaukassa ratsastajan tasapaino oli todella tärkeää, jotta hevonen pystyisi liikkumaan varmasti eteenpäin.

Jatkoimme radan harjoittelua kohta kohdalta, kunnes lopuksi oli Veeran ja Tamin vuoro näyttää mestarisuoritus radalla keskeytyksettä. Ratsukko ravasi kertaalleen maneesin ympäri harjoitusravissa ja aloitti sitten ohjelman pysähdyksen kautta. Veera selvästi otti kaikki kommenttini hyvin vastaan, ja ratsastus oli kaikin puolin tasapainoisen näköistä. Tami kulki eteenpäin hienosti itseään kannatellen, ja erityisesti orin takaosa toimi todella tehokkaasti. Lopulta ohjelma päättyi lopputervehdykseen.

Arvosanani ohjelmalle oli ehdottomasti 10++, varsinkin laukkaosuuksissa Tami todella näytti parastaan. Annoin ratsukolle luvan siirtyä pitkin ohjin käyntiin ja kiitin heitä kuluneesta valmennuskaudesta. Veera ja Tami olivat kehittyneet paljon, ja toivottavasti valmennuksista jäisi heille käteen paljon vinkkejä tulevia kisareissuja varten!

Tuotoskilpailuiden tuotokset

12.11.2020 - Adinan valjakkokilpailut
Tehtävänanto: Isän koulukoe: Luokassa pitää osallistua isän tekemällä kouluradalla, ongelma on vain se, että isäsi tietää valjakkoajosta yhtä paljon kuin balettitanssista. Liitä mukaan 10 adjektiivia kuvaamaan isän tekemää rataa, jotka liitetään valmiiseen tarinaan.
Tuijotin epäuskoisena isän tekemää ahnetta paperia, tämäkö oli hänen mielestään luokkaan vaadittu charmantti koulurata valjakkoajossa? Mitenköhän isä oli ajatellut ajaen suoriutuvani pohkeenväistöstä saatikka etuosankäännöksestä? En enää tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut, kun taittelin daijun paperinpalan taskuuni. Eksaktiahan tässä olisi ollut luovuttaa koko kilpailujen suhteen. Mutta sellaista ei meilläpäin suvaittu! Jouduin nielemään ylpeyteni ja marssimaan feikin valmentajani luo neuvoja kyselemään. Globaalien neuvojen kera saimme tunnissa kokoon jonkinlaisen kyhäelmän kouluradasta, jonka kykenisin tekemään kilpailuissa. Harjoitellessamme kilpailurataa se oli mennyt hajuttomasti, joten arvatenkin kilpailusuoritus jännitti minua pitkään jo etukäteen. Itkevä valmentajani oli kuitenkin vannonut, että eiköhän tästä hengissä selvittäisi.. Lähdin odottavin ja kauhunsekaisin tuntein suoritusta tekemään Adinan isoon maneesiin, hevosenkin piti tietenkin tänään olla mahdoton jörö ja täysin kalju.

12.11.2020 - Adinan kenttäkilpailut
Tehtävänanto: Isän ekat maastoesteet: laita osallistumisen mukaan 10 adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan.
Isäni oli jälleen tehnyt jotakin ynseälle tavalleen ominaista: ilmoittautunut vailla minkäänlaista kokemusta MAASTOestekilpailuihin Adinan kenttäkisojen yhteydessä. Olikohan hän edes huomannut noita kuutta öljyistä kirjainta esteradan edessä? Ei isä ollut eläessään varmaan edes nähnyt yhtäkään äänekästä maastoestettä. Mielenkiinnosta kävin kurkkaamassa rataa kävellessäni hänen ratansa esteitä, joihin lukeutuivat visainen puinen sarjaeste, vatsakas vesieste ja tyypillinen mökkieste huipentuen uhmaikäiseen rengasesteeseen. Synkältä näytti isänkin naama, kun hän hetken kuluttua saapui oman luokkansa kanssa kävelemään rataa. Tahmean alun jälkeen ratsukko kuitenkin suoriutui kuin ihmeen kaupalla loppuun asti ja vieläpä palkintopallille asti! Siinä sai itsekin hurrata kurkku suorana isän kaataessa yleisön sekaan kuohuvaa kuin skitso.

12.11.2020 - Adinan estekilpailut
Tehtävänanto: Isän ekat esteet: laita osallistumisen mukaan 10 adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan.
Laadukas isämme oli ilmoittautunut iloksi (ja yllätykseksemme) isänpäivän köyhiin estekarkeloihin Adinaan. Saatuaan satuloitua ratsunsa päättivät he miesporukalla mennä ensin maastoon kävelemään ylimääräisiä korrekteja pois hevosilta. Siellä he olivat kuitenkin huomanneet, etteivät kaikki olleetkaan osanneet varautua jäätyneeseen maahan ja laittaa isänmaallisia hokkeja alle, joten suurella osalla oli helppo kävelyretki muuttunut elämän ja kuoleman höylätyn totiseksi taisteluksi. Iankaikkinen hoitaja oli onneksi ollut miesten hiuksettomalla ristiretkellä mukana ja taluttanut nämä oman elämänsä sankarit takaisin taistelutantereelle, jota myös esteradaksi kutsuttakoon. Viimein koitti ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen kisojen korkkaus ja kukas muukaan se sinne maneesiin porhalsi flunssaisena, kuin meidän iskä?! Globaalin ratansa jälkeen ei auttanut kuin todeta että onneksi tallikisoja ei ole kovin usein, ettei tarvitse tulla häpeämään toiste Adinan tiluksille. Onneksi tämän uhkarohkean suorituksen jälkeen miehet palkittiin edes saunajuomalla!

12.11.2020 - Adinan koulukilpailut
Tehtävänanto: Isän eka kilpailu: laita osallistumisen mukaan 10 adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan.
Isää jännitti kilpailupäivän aamuna ihan hirveästi, olihan vuorossa haastavan ratsukon ihkaensimmäinen kilpailu hassun yleisön edessä. Suittuaan riehuvan ratsunsa hän istui satulaan ja toivotimme vaurasta verryttelyä. Verryttely sujui hyvin, ratsu oli kuuliainen ja isä muisti kuin muistikin radan ulkoa, vaikka harjoittelu olikin ollut hieman haurasta. Odottavissa tunnelmissa istuimme katsomoon odottamaan vihreän luokan alkua, joka ratsastettiin ensimmäisenä ja isän vuoro luokan alussa heti. Ensimmäiset kilpailut alkoivat lupaavasti, kun eloisa kuuluttaja unohti mainita kokonaan hevosen nimen kilpailijan tullessa kukkivalle areenalle. Onneksi nolosta tilanteesta selvittiin kohteliaalla hymyllä ja isäni sai aloittaa ohjelmansa. Helppo A-tason ohjelmaksi rata oli hyvinkin rehevä ja suoritus meni arviolta ihan hyvin. Jäimme odottamaan jännityksellä loppuja luokan ratsastajia, jotka valitettavasti menivät tänään paremmin ja laaja isämme jäi palkintojen ulkopuolelle. Kokemusta rikkaampana päästiin kuitenkin lähtemään kotiin.

07.12.2020 - Adinan kenttäkisat
Tehtävänanto: Hevosesi on totaalisen yllättynyt maastoesteiden siirrosta maneesiin ja ei meinaa päästä puhinaltaan verryttelemään ollenkaan! Miten suoriudut nerokkaasti tilanteesta? Piirrä tai kirjoita lyhyesti, voit myös etsiä tilanteeseen sopivan meemin.
Ajattelin et kyllä se siitä > Katso kuva

07.12.2020 - Adinan valjakkokisat
Tehtävänanto: Kuinkas sitten kävikään? Tasmanian tuholainen on jäljistä päätellen päässyt käsiksi osaan itsenäisyyspäivän koristeista, mutta kuka paljastuukaan lopulta koko jupakan syypääksi? Liitä mukaan osallistumiseen 10 adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan.
Saapuessanne areenalle oli siellä käynnissä melkoinen mullistus. Sinut ohjattiin kasvoiltaan punaisen verryttelyvalvojan toimesta takaisin lämmittelyalueelle, jossa olikin pehmeä mielenosoitus menossa kilpailuiden aikataulun pettämisen vuoksi järjestäjien korjaillessa koristeita sekä tarkkuuskokeen lämpimiä keiloja paikalleen tornadon jäljiltä. Jossakin välissä näin jotakin kellertävää vilahtavan maneesin ovesta ulos ja kauhean huudon sen perään. Ilmeisesti Adinan vahva vahtikoira oli taas päättänyt järjestää iloisia hiuksia Jannicalle ja pistänyt tallityttöjen kanssa maneesin hujan hajan juuri ennen toisen luokan alkua. Jännityksellä jäitte odottamaan omaa vuoroanne pörröisessä tunnelmassa, joka ei ainakaan parantanut kisajännitystä yhtään. Maneesiin vietiin kiireen vilkkaa tonttulakkisten järjestäjien toimesta lisää kuusenhavuja ja muuta rekvisiittaa, jotka yleisöä hauskuuttaa päättänyt Lahja oli kuljettanut ovesta pihalle samaa vauhtia. Viimein koira saatiin liekaan, koristeet ja täyteläiset keilat paikalleen, jotka olivat kyllä kieltämättä hiukan kärsineitä kultaisennoutajan purukaluston jäljiltä. Onneksi kermaiset järjestäjät osasivat ottaa tapahtuman, kuin se olisi ollut yksi sakea päivä toimistossa lisää. Valitettavasti kilpailijat eivät kuitenkaan olleet yhtä kilttejä vaan osa lähti jo kotimatkalle seuraavan luokan starttaajista, kun ei jaksanut odottaa. Naurettavaa kilpailuhenkeä, sanon minä!

13.12.2020 - Adinan koulukisat
Tehtävänanto: Lucia-jahti: Hauska kilpailupäivä saa yllättävän käänteen, kun ratsastuskoulun pojat päättävät joukolla ryöstää Lucia-luokan osallistujia. Miten teidän käy? Liitä osallistumisen mukaan 10 hauskaa adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan!
Kaikessa rauhassa odottelimme Tamkjen kanssa osallistumista Lucia-luokkaan, kun äkkiarvaamatta maneesin takaa juoksi ärhäkkä joukko ratsastuskoulun oppilaita. Pojilla oli ilmeisesti hellyyttävä kolttonen mielessään ja aavistelin, ettei tästä voisi hyvää joulupilaa tulla, kuka nyt haluaisi oikeasti ryöstää iloisen Lucian?! Olin juuri astelemassa maneesiin hevoseni kanssa, kun tie topattiin ja hevonen käännettiin toiseen suuntaan ja sitten mentiin vauhdilla! Onneksi kiitolaukkaa kesti vain talliin asti, jossa sain viimein kimmoisan Tamkjen pysähtymään ovea vasten! Lystikkäät jalat tutisten tulin alas ratsailta ja haukoin hetken henkeäni. Mutta poikain pila ei loppunutkaan siihen, ehei! Ennen kuin ehdin kissaa sanoa oli hevoseni talutettu varakarsinaan, minulla jonkun pippurinen liina silmillä ja oletettavasti kruunu otsalla. Olo olikin kuin kultakutrilla, kun sain vielä sulavan peruukin päähäni ja kuulostelun mukaan minut ja muutama muu tyttö talutettiin maneesille. Kävelymatkan aikana ehdin jo toivoa, että pojat lopettaisivat pilan siihen, mutta mitäpä vielä! Seuraavaksi jalkojen väliin työnnettiin (toivottavasti) keppihevonen ja meidän käskettiin ratsastaa kunniakierros peräkkäin unohtumattoman yleisön nauraessa tässä kohtaa jo hulvattomasti. Kun viimein olimme jo aivan poikki jalon maneesin ympärijuoksusta saimme ottaa siteet silmiltä ja ei siinä voinut kuin yhtyä yleisön hyväntuuliseen nauruun: meillä oli näet valkoiset peruukit, kypsä kampa otsalla ja luuta ratsuna. Täytyy vielä mainita, että noita kuvia ei takuulla saa ikinä pois netin syövereistä..

06.01.2021 - Adinan kenttäkisat
Tehtävänanto: Jouluiset sanat ovat menneet sekaisin, saatko selville viisi joulusanaa? Oikein vastanneiden kesken arvotaan vielä sijoitukset arvontakoneella.
- AOTTA
- UIKSU
- LAAIETHAKTJP
- AJUNAUSULO
- NUKKIK
Oikeat vastaukset olivat: aatto, kuusi, lahjapaketti/paketit, joulusauna, kinkku

06.01.2021 - Adinan koulukisat
Tehtävänanto: Joulupukin muistinmenetys: Liitä osallistumisen mukaan 10 adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan.
Ei ollut tänä jouluna helppoa meidän karvaisella pukilla eikä liioin piristävällä muorillakaan. Ennen jouluaattoa pukki saunaan mennessään kompastui rappusilla aurinkoiseen lumikokkareeseen ja pyllähti maahan. Muori onneksi tulla viipotti melkein pukin kanssa peräkanaa ja pääsi kiskomaan lumisen pukin saunaan turvaan. Siinä sitten kuumottavaa ensiapua annettuaan kutsui tonttujoukon koolle ja pukin pikkuiset apurit, porot siis, valjastettiin heti reen eteen hakemaan lääkäriä kylältä. Korvessa asuessa ei tuo tietenkään ollut mikään lyhyt matka ja ehti muori siinä jo pelätäkin, että mitenköhän nyt käy jäätävien lasten lahjoille, jos pukki makaa tiedottomassa tilassa saunakamarin karmaisevalla lattialla. Viimeinkin lääkäri poppakonsteineen saapui paikalle tarpeetonta tilannetta ihmettelemään. Onneksi kaikki näytti olevan kunnossa ja pukki kun vielä saatiin tajuihinsa saivat he jatkaa illanviettoaan, joskin saunassa käyminen jäisi sillä erää jouluaaton puolelle, muistutti tonttumainen lääkäri vielä lähtiessään. Onneksi kaikesta selvittiin säikähdyksellä ja aamuyö kun koitti pääsi tohelo pukki lähtemään lopulta sinne lahjakierroksellekin.

19.02.2021 - Röllimetsän estekisat
Tehtävänanto: Kirjoita tarina, runo tai muu tekstituotos, johon sisällytät seuraavat sanat: vanha, kruunu, kakkukynttilä, ilmapallo, lahjanaru
Raahasin meidän "vanhan herrankin" tänään mukaan. Kuvittelin jo itseni palkintojen jaossa painamassa kruunua päähäni - olispa palkintona kruunu ratsastajalle - sekä laukkaamassa kunniakierrosta. Olin hirveän hyvällä tuulella ennen rataa ja kävin syömässä jopa palan kakkua ennen rataa. Kakun palaani oli jäänyt kermavaahdon sekaan piiloon kakkukynttilän pidike, jota syljeskelinkin suustani, samalla kun meinasin kompuroida lahjakasan pakettien lahjanaruihin. Tämä ei iloista mieltäni laskenut lainkaan ja Tamin kanssa lähdettiinkin radalle luottavaisin mielin. Kesken ratamme yleisössä räjähti ilmapallo ja ratsuni veti niin kauheat kilarit tästä, että lensin lähestulkoon selästä! Tulihan siinä ylimääräisiä sekunteja, mutta saatiin rata vedettyä loppuun.