Joskus vuonna kivi ja käpy, kun vielä Saksassa pyöritin Thrilliumia hienoine puoliverisineen, oli mulla omistuksessani Rhubarb Solo. Yogin Solossa kasvattama upea kouluori, josta olin niin ylpeä. Ori sai kymmenen varsaa, mutta jotenkin siinä kävi niin, että nämä lipsuivat minun otteeni ulkopuolelle, vaikka osa syntyikin minun kasvattinani. Kun vuosia myöhemmin bongasin myynnistä Niagara Inc-nimellä varustetun tamman, olin varma, että tässä nimessä on jotain tuttua. Asian laitahan selvisi nopeasti sukuun vilkaisemalla ja olin myyty. Tämä tamma oli syntynyt jo ennen, kuin Ruben minun omistukseeni saapui, joten siksi en välittömästi tätä tunnistanut. Myöhemmin selvisi vielä omistajan kanssa jutellessa, että olin tätä käynyt heillä myös valmentamassa! Inkalla oli jo hieno kisaura takana ja kaksi upeaa varsaa, joten näyttöjä oli olemassa siihen, että siitoskäyttöön tämä sopisi vielä mainiosti.
Pihaan ajoi valkoinen traileri, jonka mä tiesin sisältävän mun uuden rakkauspakkauksen. Tamma osottautui heti oikeaksi löydöksi - todella energinen ja pirteä pakkaus, jonka kanssa mä en varmasti tulisi ikinä tylsistymään. Temperamenttinen otus se on - mä tunsin sen heti ensimmäisen taputuksen ja talliin taluttamisen jälkeen!
Inka osaa olla toisinaan melkoinen hienohelma. Toisinaan sitä ei taas kiinnosta hittoakaan, vaikka se olisi juuri kävellyt kuralammikon ylitse. Tämä tamma osaa todellakin aina yllättää ja siitä löytyy vaikka mitä iloitsemisen - ja kiroamisen - aihetta. Inka osaa olla kuin ihmisen mieli ja mamman kultamussukkaa, mutta auta armias, kun se aloittaa päivänsä väärällä kaviolla ja kiukuttelee jokaisesta pikkuasiastakin. Usko tai älä - puremiin ja kavionjälkiin kyllä tottuu! Onneksi pureminen ja potkiminen ei kuulu tämän neidin tapoihin kovinkaan usein.
Kavereiden kesken Inka on joukon pissisheppa, joka haluaa, että sitä kohdellaan kuin prinsessaa. Jos kukaan ei lähde leikkiin silloin kun tamma haluaa tai kukaan ei rapsuta sitä, kun kunnon rapsuttelu tekis hyvää, Inka pistää kunnon mellakan pystyyn. Onneksi tammalla on kuitenkin semikivoja kavereita, joten suurimmilta sodilta säästytään. Muiden naispuolisten kanssa Inka tulee ihan hyvin toimeen ja kuusijalkaisille se keimailee ja jos hevoset osaisivat puhua, se puhuisi aivan varmasti myös hävyttömyyksiä.
Hoitotoimenpiteet sujuvat yleensä melko rauhallisesti, ellei Inka päätä rynnätä pää viidentenä jalkana ulos karsinasta ja pistää koko tallia sekaisin. Onneksi tammalla on kuitenkin useimmiten järkeä päässä eikä se kovinkaan usein pistä tuolla tavoin ranttaliksi. Inka mielellään seurailee hoitotoimenpiteitä ja kerjää nameja - se kun on tottunut olemaan se mamman ikioma kermaperse kultamussukka. Vaikka hevonen onkin hyvinä päivinään melko rauhallinen tapaus, saa kengittäjä sen sekunnin murto-osassa täysin sekopäiseksi. Monien rauhottavien piikkien jälkeen se saattaa pysyä aloillaan kengityksen ajan - mutta takuuta tästä ei ole.
Selkään noustessa Inka on oikein energinen pakkaus - joskus jopa kunnon atomipommi. Siitä kun ei tiedä koska se päättää ottaa jalat alleen ja esitellä pukkitaitojansa. Tämän takia tammaa pitäisi koko ajan pitää kuulolla pienillä puolipidätteillä ja lepertevillä, kauniilla sanoilla. On olemassa todella hyviä päiviä, jolloin Inka kuuntelee ratsastajaansa todella hyvin ja yrittää aina parhaansa ja niitä todella p*skoja päiviä, jolloin se vain pistää tuulemaan ja menee eikä meinaa! Tamma on välillä myös hieman hömelö, eikä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä ja tuntuu että sen aivot ovat täysin syväjäässä. Kaikki on kuitenkin raatamisen arvoista, kun tunnet allasi hevosen, joka kannattelee itseään upeasti ja jalat työstävät tahdikkaasti eteenpäin. Inka vaatii vain hieman enemmän ratsastusta ja keskittymistä.
© mibula
Valmennukset
20.07.2014 – Kouluvalmennus, valmentajana suba
Kizzie ja kaunis tammansa Inka saapuivat tallista juuri samaan aikaan kun hurautin autollani tallin parkkipaikalle. Kizzie hyppäsi nopeasti ratsunsa selkään ja aloitti kentällä reippaan alkuverryttelyn. Verryttelyn aikana kizzie kertoi hieman omasta ratsastushistoriastaan ja siitä, millainen Inka on ratsuna. Kun Inka oli kunnolla vertynyt, aloitettiin työnteko. Alkuun otettiin aivan yksinkertaisia ja ratsun koulutustasoon nähden hyvin helppoja tehtäviä. Tarkoituksena oli saada vain Inka liikkumaan rennosti ja letkeästi. Ensimmäisenä siis toiselle pitkälle sivulle avotaivutusta ja toiselle sulkutaivutusta ravissa. Muutaman suorituksen jälkeen vaihdettiin suuntaa ja Inka huomasi kentän laidalla estetolpan johteen, joka olikin aivan kammottava näin toisesta suunnasta katsottuna. Kizzie sai tammansa nopeasti takaisin ruotuun ja tehtävän suorittaminen jatkui. Pian vaihdettiin avo- ja sulkutaivutukset pohkeenväistöihin ja kyllähän Inkasta liikettä löytyi. Yksinkertaisten tehtävien jälkeen pyysin kizzietä nostamaan laukan ja laukkaamaan jokaisen lyhyen sivun jälkeen lävistäjälle, jossa suoritettaisiin laukanvaihdot jokaisella askeleella. Laukanvaihdot sujuivat ongelmitta ja kizziekin huomasi, kuinka Inka alun yksinkertaisten tehtävien jälkeen keskittyi paljon paremmin ratsastajaansa. Muutamien laukanvaihtopätkien jälkeen otettiin vielä muutaman kerran laukkapiruetti lyhyen sivun keskellä. Kyllä oli hienoa katseltavaa ratsukon meno koko valmennuksen ajan. Jätin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti.
04.08.2014 – Kouluvalmennus, valmentajana Leah
Valmennuksen alkuun mibula sai ratsastaa rennolla ohjalla Inkan vetreäksi ravaamalla ja laukkaamalla muutaman kierroksen. Työskentely aloitettiin tekemällä käynnissä avo- ja sulkutaivutuksia keskiympyrällä. Inka kulki hienosti ja nätisti, mutta kun mibulan keskittyminen herpaantui hetkeksikin, tamma käytti sen hyväksi karkaamalla ympyrältä. Ravissa ratsukolla oli vähän enemmän ongelmia saman tehtävän kanssa. Inka karkaili ympyrältä vielä enemmän, kun mibula unohti ulkopohkeen. Kun tätä työstettiin hetki, onnistui avot ja sulut hyvin keskiympyrällä. Kuumuuden takia pidettiin pieni kävelytauko ennen työskentelyn jatkamista. Ratsukko sai edelleen pysyä keskiympyrällä, mutta taivuttelun sijaan nyt olivat vuorossa vastalaukat. Tehtävän aluksi Inkalla oli vaikea säilyttää vastalaukkaa, ja se tekikin ajoittain laukanvaihtoja, joista mibula sai taas korjata laukan vastalaukaksi. Sain taas välillä muistutella mibulaa ulkopohkeesta, kun Inka lähti suurentamaan ympyrää aitoja kohti. Ratsukon menon muuttuessa tasaiseksi ja onnistuneeksi, siirryimme vielä raviin tekemään muutamat lisäykset. Lisäyksiä tehtiin lävistäjillä, ja muutaman kerran Inka hieman innostui lisäämään ravia vähän liikaakin. Ratsukko näytti useat hienot lisäykset, ja tämän jälkeen loppuverryttelyksi määräsin muutaman ympyrän verran letkeää ravia ja käyntiä pitkin ohjin.
23.08.2014 – Kouluvalmennus, valmentajana Veera R.
Inka ja tämän omistaja olivat jo kentällä menossa alkukäyntejä, kun saavuin sinne. Seurasin kentän laidalta hetken heidän menoaan, kunnes siirryin kentän keskelle. Pyysin ratsastajaa siirtymään raviin ja tekemään siinä paljon voltteja ja päädyissä aina pääty-ympyrät. Näin saimme Inkaa hieman hereille, sillä tamma näytti siltä, että se nukahtaisi pian pystyyn. Aloitimme itse valmennuksen sillä, että ratsukon tuli tehdä ravi-pysähdys-ravi tehtävää. Pysähdykset sujuivat hienosti, mutta liikkeelle lähdöt olivat hieman kankeita. Annoin ratsastajalle raipan käteen, jotta tammaan saatiin hieman eloa. Inkaan saatiinkin raipalla hieman liikettä, joten tehtävä alkoi sujumaan paljon paremmin. Seuraavaksi ratsukko sai laukata vapaasti hieman kenttää ympräri, ennen seuraavaan tehtävään siirtymistä. Aluksi tehtävänä oli tehdä laukan vaihto kolmen askeleen välein, mutta lopulta laukanvaihto tuli tehdä aina yhden askeleen jälkeen. Kolmen askeleen laukanvaihdot sujuivat Inkalta heti hienosti, mutta yhden askeleen kanssa Inkalla oli hieman ongelmia. Toistojen myötä tamma kuitenkin sai otteen tehtävästä ja suoritti sen hienosti. Loppukäynnit ratsukko kävi kävelemässä maastossa.
24.09.2014 – Kouluvalmennus, valmentajana B.
Inkan kanssa lähdettiin verryttelemään kevyessä ravissa, loivia kiemurauria ratsastaen. Tehtävänä oli ratsastaa hevonen syvälle kulmiin, taivuttaa kaarteen suuntaisesti ja vaihtaa taivutus kuvion suuntaiseksi, sen jälkeen keskittyä taas seuraavaan kulmaan. Inka olisi mielellään oikaissut kulmissa, ja lähti alkuun juoksemaan taivutuksissa lapa edellä, eikä näin ollen vertynyt kunnolla. Päätimme ratsastajan kanssa yhteistuumin ravailla ensin muutaman kierroksen reipasta, tahdikasta ravia kookkaita ympyröitä tehden. Kulmista ei kuitenkaan tingitty, ja ratsastaja sai tehdä töitä sisäpohkeen ja taivutuksen kanssa. Pikkuhiljaa hevonen alkoi lämmetä, ja homma sujua. Otimme muutaman toiston alkuperäistä kiemurauratehtävää, ja kolmella yrityksellä saatiinkin suoritus tarpeeksi hyväksi. Otimme muutamia toistoja toiseenkin suuntaan, ja pienen hakemisen jälkeen Inka pääsi mukaan jutun juoneen. Otimme muutaman kierroksen mittaiset välikäynnit, ja selitin ratsukolle seuraavaa tehtävää. Lähtisimme ratsastamaan lävistäjälle lyhyen sivun keskeltä, hevonen rungostaan ja kaulastaan täysin suorana. Kentän puoliväliin tulisi volttikahdeksikko, jonka voltit ulottuisivat pitkille sivuille asti. Volteilla oli tarkoitus vaihdella askeleen pituutta. Ensimmäinen ympyrä oli tarkoitus ratsastaa rehellisessä taivutuksessa etenevää, pitkää ravia. Ympyrän vaihtuessa taivutus vaihtuisi, ja hevosen kuuluisi lyhentää askelta, tempo hieman hiljentyen, kuitenkin eteenpäinpyrkimys säilyttäen. Inka oli alusta asti suorilla pätkillä oikein mallikas, ja näin saatiin hyvät edellytykset kahdeksikolle. Inka oli jo täysin työn pauloissa, ja taipui rehellisesti koko rungostaan. Askeleen pidennystä ei ensimmäisillä kerroilla saatu mukaan, mutta lisää tempoa ja ilmavuutta raviin tuli. Puolipidätteen avulla taivutus vaihtui, ja hevosta lähdettiin hakemaan pyöreämmäksi ja askelta lyhyemmäksi, mutta kuitenkin napakaksi. Inka lyhensi hienosti, ja ratsukko suoriutui lopputehtävästä loistokkaasti. Otimme muutamia toistoja kumpaankin suuntaan, ja hienoja pätkiä saatiin aikaiseksi. Tänään oli työskennelty paljon, joten laukat laukkailtiin yksinkertaisella kuviolla keskiympyrällä, jossa vaihdeltiin tempoa ympyrän eri puolikkailla. Ravitehtävä oli sujunut hyvin, ja Inka oli jutun juonessa alusta asti kiinni. Laukat onnistuivat ensimmäiseen suuntaan aivan nappiin, toiseen suuntaan oli pientä sähellystä oikean laukan kanssa. Muutaman käyntisiirtymisen jälkeen homma rullasi hyvin, ja päivän tehtävistä Inka ratsastajineen oli suoriutunut yllättävän hyvin. Loppuverkoiksi ratsukko lähti kävelemään maastoon puolipitkällä ohjalla.
04.10.2014 – Kouluvalmennus, valmentajana Víva
mibula saapui suomalaisenpuoliveritammansa Inkan kanssa kentälle. Tamma oli reippaalla tuulella, joten uskoin itse valmennuksestakin tulevan melko reipas ja mukava pidettävä. Pidin nimittäin paljon hevosista, jotka olivat reippaita. Olihan niille mukava pitää valmennuksia, toisin kuin hevosille, jotka tuntuvat menevät eteenpäin hitaammin kuin etanat. Koska mibulan ratsu oli tarpeeksi reipas, annoin heidän tehdä nopeat alkuverryttelyt, jonka jälkeen aloitimmekin valmennuksen taivutuksilla sekä kiemuraurilla. Kiemurauria tehtiin jokaisella sivulla, ja ne onnistuivat mibulalta että Inkalta hyvin. Näiden jälkeen laitoin hieman haastetta peliin ja katsoin, että miten ratsukolta onnistuisi laukanvaihdot ensin joka toisella askeleella, päättyen lopuksi joka askeleeseen. Jokatoisella askeleella vaihdot onnistuivat hyvin, mutta joka askeleella tuli pientä askeleen sekaantumista, joka on kyllä korjattavissa. Valmennuksen lopuilla mibula ja inka pääsi näyttämään taitonsa piaffessa sekä puolipiruetilla. Inka taittoi piaffen hyvin, eikä siinä tullut ratsukolla ongelmaa. Tamma näytti olevan siinä aika kokenut konkari. Myös puolipiruetti onnistui Inkalta mainiosti. Vaikka emme kaikkea Inkan ja mibulan kanssa kerenneetkään käydä valmennuksen aikana, suoriutuivat he silti hyvin valmennuksesta. Tamma kun oli mukavan reipas, eikä käskyjät tarvinnut moneen otteeseen sanoa, kun mibula ja Inka olivat niitä suorittamassa. Valmennuksen loputtua jätin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti, minun jäädessäni hetkeksi heidän menoaan katsomaan. Hetken katseltuani ratsukkoa, lähdin maneesista melko hyvällä tuulella.
16.10.2014 – Kouluvalmennus, valmentajana Salla Alatuvan tallilta
Mibula sai aloittaa tammansa kanssa rauhallisesti, käyden aluksi kaikki askellajit läpi, ja ratsastamalla hevosen kuulolle. Seurasin ratsukon verryttelyä maneesin katsomosta. Inka vaikutti osaavalta, mutta hieman tsäpäkältä ratsastettavalta. Aloitimme lyhyiden välikäyntien jälkeen ratsastaen hieman uran sisäpuolella, ja tehden kulmiin etuosakäännökset. Mibula selkeästi tunsi tammansa, ja osasi ennakoida, mikäli Inkan pinna näytti kiristyvän. Huomautin muutaman kerran vahvemmasta ulko-ohjan tuesta, mutta muutoin etuosakäännökset sujuivat oikein hyvin. Työstimme ravissa loivia avotaivutuksia uralla, mutta pidimme edelleen käynnissä ratsastettavat kulmat ja etuosakäännökset mukana. Ulko-ohjan puute näkyi hieman myös avotaivutuksissa, mutta ratsukko onnistui korjaamaan sitä ajan mittaan. Pyysin heitä vaihtamaan suuntaa, tulemaan pituushalkaisijalle ja siirtymään passageen. Ratsukon pyöreä muoto ja takaosan onnistunut kokoamisaste pääsivät loistamaan tässä tehtävässä. Myöhemmin lisäsimme pituushalkaisijan keskelle myös kahdeksan askeleen piaffen. Piaffessa hieman haastavuutta toi etuosan karkaaminen oikealle. Pidimme lyhyehköt välikäynnit, joiden jälkeen aloitimme laukkatyöskentelyn ensin vain uraa pitkin. Painotin ratsukolle erityisesti huolellista kulmien ratsastamista, kun muuta varsinaista tehtävää ei ollut. Jatkoimme kuitenkin pian laukanvaihto -tehtävällä tulemalla jälleen pituushalkaisijalle ja tekemällä neljä peräkkäistä sarjavaihtoa. Ensimmäisellä kerralla yritys uusiutui, kun toisessa vaihdossa Inkan takajalat putosivat kärryiltä. Tamma kuumui selkeästi laukkatyöskentelystä, jolloin ratsukon keskittyminen herpaantui. Lopulta saimme vaihdotkin sujumaan onnistuneesti, jolloin ratsukko oli enää vain hyviä loppuverkkoja vailla.
16.07.2023 - Royal Cup 2023 toinen osakilpailu
Sitten lähtee viimeinen ja odotetuin luokka. Tunnelma on katossa ja tässä luokassa rikottiin viikonlopun ennätyksiä! Pääluokan voiton vie suomalainen Sakari Alava veistoksellisen ratsunsa Roman v.d. Gerwalt. Ratsukolle ennätysmäiset 83,962 % ja ovat koko viikonlopun parhaimmat prosentit. Huikea voimakas piaffe ja passage. Toiseksi sijoittuu yleisösuosikki Izabel Vieira Cordeiro ratsulla Valenzo. Samppanjan hohtoinen ori hurmasi yleisön voimakkaalla olemuksella ja harmonisella tanssilla. Kolmanneksi sijoittuu toinen suomalainen Venni Angervo ratsulla Niagara Inc. Upeasti itseään kannatteleva ruunikko tarjosi yleisölle voimakasta sulkutaivutusta ja erittäin rytmikästä menoa. Onnea sijoittuneet, kiitos yleisö, nähdään marraskuussa finaalin merkeissä!
