Demigod
Tämä on virtuaalihevonen | VH22-011-0097
Hannoverinhevonen, tamma
171cm, rautias
Syntynyt 09.10.2018, Saksa, 10v
Estepainotteinen, 150cm
Omistaja Jaana K., VRL-03669
Kasvattaja Lydia Suess, evm
Luonnekuvaus
Demi on yleisesti ottaen ihan kiva tamma. Ei varmasti jokaisen lemppari, mutta kyllä tällekin neidille oma "fanikuntansa" löytyy. Käsiteltäessä tamma on pääasiassa kiltti ja ehkä jopa hieman halinalle, joka rakastaa rapsutuksia. Se antaa hoitotoimenpiteet tehdä ongelmitta sekä myös varustaakin siihen asti, kunnes suitset pitäisi laittaa päähän. Jostain syystä Demi ei tykkää, että sen korviin kosketaan. Kun rautiasta alettiin ensimmäistä kertaa varustaa meillä, veti se aivan tajuttomat raivarit karsinassa hyppien pystyyn. Eikun suitset osiin ja yrittää saada sille suitset päähän osissa. Näin se sitten antoikin laittaa suitset todella hienosti päähän ja edelleenkin kuolaimet irrotetaan ja laitetaan erikseen paikalleen, koska emmehän me kuitenkaan halua hevosta kiusata ja ihan turhaa tapella näinkin mitättömästä asiasta.Taluttaessa Demi kulkee nätisti rinnalla ja ei ole koskaan taluttaessa tehnyt mitään hurjaa tai vaarallista ainakaan meillä ollessaan. Isoin reaktio taitaa tammalta olla säikähdyksien myötä se, kun se on ottanut pari nopeampaa askelta eteenpäin. Reipas se on kyllä muutenkin kävelemään, mutta osaa kävellä myös todella hitaasti, jos esimerkiksi taluttaja joutuu sipsuttamaan jäisellä pihalla, niin ei tarvitse pelätä, että Demi raahaisi taluttajansa mukanaan, eikä sillä ole yleensäkään tapana lähteä viemään taluttajaansa.
Ratsuna Demi on reipas ja sen kanssa ei todellakaan tarvita raippaa, vaan se kuuntelee todella hienosti istuntaa ja apuja muutenkin. Jos jäät puristamaan, on tamma varmasti kuin täi tervassa, mutta rennon ja puristamattoman ratsastajan kanssa rautias on oikea liitokavio! Sillä olisi varmasti mahdollisuuksia myös kouluradoille, mutta toisaalta sen kärsivällisyys ei kyllä riitä "pikkupiperrykseen", vaan on sielultaan täysin estehevonen. Ohjasta vetämistä se ei kuitenkaan siedä missään tilanteessa. Tällöin reaktiona on yleensä pään alas kiskominen, selän pyöristyminen ja paikallaan pomppiminen tai toisena vaihtoehtona on se, että kohta rautias katselee sinua yläkautta silmiin ja ohjaus sekä jarrut häviää samantien.
Esteillä noin muuten Demi on tasaisen varma suorittaja, jolta löytyy ponnua reippaasti, mutta jonka selkään ei kuitenkaan ihan kuka tahansa halua mennä. Rautiaalta löytyy nimittäin vauhtia vaikka muille jakaa, jonka vuoksi monella saattaa hirvittää varsinkin korkeammilla esteillä, mutta kunhan muistaa esteiden välit istua rauhassa ja luottaa tammaan, niin kaikesta selvitään loistavasti. Sen hyppytyyli on kuitenkin oikein miellyttävä ja hypyissä on helppo pysyä mukana.
Suku
| isä Göttliches Wesen hann., rautias, 176cm |
ii. Unendlicher
Geist hann., musta, 177cm |
iii. Weltgeist |
| iie. Seelenschöpfer | ||
| ie.
Spiritueller Führer hann., ruunikko, 172cm |
iei. Der Einzige | |
| iee. Geistführer | ||
| emä Sublime Being hann., tummanrautias, 168cm |
ei. Meassianic hann., maksanrautias, 169cm |
eii. Prayerful |
| eie. Uncorrupted | ||
| ee. Too much Dynamite
hann., punarautias, 166cm |
eei. Splendiferous | |
| eee. Too Much Spice |
Sukuselvitys
ii. Undedlicher Geist tuntee oman arvonsa ja käyttäytyykin sen mukaan. Se ei hae hyväksyntää keneltäkään ja mutta ei myöskään kyykytä toisia hevosia. Unni vaatii rauhallisen käsittelyn ja inhoaa kiirettä, joten sen kanssa tulee aina varata aikaa kaikkiin toimenpiteisiin. Jos sen mielestä toimitaan liian nopeasti, on vastassa hyvinkin äksy tapaus, joka reaktioillaan kertoo toiminnan olevan sille epämiellyttävää. Orilla on kilpailtu Saksassa 160 senttimetrin ratoja, joita se suorittaa hyvällä tekniikalla ja sopivalla tahdilla. Aikaa vastaan se ei ehkä kaikista paras ole, mutta pärjää kuitenkin hyvin, kun ratsastaja on kartalla ja kääntyypä Unni kuin kolikon päällä, jolla saadaan vähän vauhdin puutetta korjattua. Orin kuusi jälkeläistä ovat jokainen älykkäitä, nopeasti oppivia ja hienorakenteisia, jotka ovat pärjänneet omalla tasollaan esteratsastuksessa hyvin.
ie. Spiritueller Führer on kuin peili, se lukee ja peilaa ihmistä hyvin vahvasti. Jos ihminen on rento ja luottavainen, niin niin on tammakin. Hermostuneen ja aran ihmisen kanssa myös Tellestä tulee hermostunut ja säikky, jonka vuoksi se ei ihan kaikille ratsuksi sovikaan. Ruunikko tamma kilpailee 140 senttimetrin radoille vaihtelevalla menestyksellä, vaikka se kyllä periaatteessa onkin erittäin yhteistyöhaluinen ja erinomainen estehevonen, mutta välillä herkän tamman maailma tuppaa järkkymään, jolloin ei kisasuoritukset sitten menekään aivan putkeen. Jälkeläisiä sillä on kaksi, jotka ovat perineet emänsä loistavan rakenteen ja osaltaan myös herkkyyden siinä mielessä, että jälkeläiset ovat aina olleet kevyitä ratsastaa ja suorittavatkin mielellään.
e. Sublime Being kilpailee aktiivisesti 150 senttimetrin radoilla Belgiassa omistajansa kanssa. Se on varma hyppääjä, jonka kanssa ei ole vielä tullut vastaan estettä, jota se ei ylittäisi epäröimättä. Käsitellessä tamma vaatii itselleen kuitenkin varman käsittelijän, joka ei pienestä säikähdä ja ymmärtää hieman vaikeahkoa tammaa. Kolmelle jälkeläiselleen tamma on periyttänyt kauneuttaan, voimaansa ja hyppytekniikkaa.
ei. Meassianic, tuo energinen ja vähän ehkä jopa hätäinenkin ori, ei turhan varovainen jaloistaan ole ja tämän vuoksi sillä onkin kisatuloksia vain 120 senttimetrin radoilta vaihtelevalla menestyksellä. Välillä sillä on kokeiltu korkeampiakin luokkia, mutta omistajasta on tuntunut, ettei ori koe kisatilanteita itselleen miellyttäväksi, jonka takia se alkaa sähläämään ja kieltelemään, kun lähestymisistäkin tulee aika surkeita. Onneksi ori on kuitenkin varustettu hyvällä rakenteella ja käsiteltäessä hyvällä luonteella, joten jalostukseen se onkin kelvannut ja maailmaan on saatu 15 jälkeläistä, jotka ovat perineet isänsä rakenteen.
ee. Too Much Dynamite onkin sitten aika lailla nimensä mukainen. Punarautias tamma on temperamenttinen, ehkä jopa räjähdysherkkä ratsu, joka vaatii itselleen helläkätisen ja puristamattoman ratsastajan. Sen tyyli hypätä on nopea ja jotkut ovat sanoneet, että sen mukana pysyminen on vaikeaa, mutta sopivan ratsastajan kanssa Mitte on pärjännyt ihan kivasti 140 senttimerin radoilla Ranskassa. Varsoja tammalla on kolme, joille se on periyttänyt temperamenttiansa, kivan näköistä rakennetta ja osittain myös hyppytekniikkaa ilman ekstraräjähtävää tyyliä.
Jälkeläiset
08.01.2025, o. Hemgård Fatebringer (VH25-031-0398), i. Fredmont (VH24-044-0044)19.08.2023, t. Hemgård Veracruz (VH23-031-0319), i. Dwightfry (VH23-012-0052)
05.07.2023, t. Hemgård Pitch Perfect (VH23-011-0217), i. Paganini (VH21-011-0450)
06.06.2019, t. Harmonia Bell (VH19-011-0121), i. Mortdecai (VH15-011-0146)
Kilpailutulokset
Hevoskantakirjatilaisuus 31.12.2022 KTK-II (18+18+17+18=71p).
3 Star Prospect
Yleislaatuarvostelu 28.02.2025 YLA2 (26+24+20+18+9=97p).
Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 28.02.2025 ERJ-I (9+9+40+20+24+15=108p).
NJ 12.06.2024 - Demure - Tuomarina Jannica - irtoSERT
NJ 30.01.2025 - Thornwood Warmbloods - Tuomarina Dimma - irtoSERT
NJ 16.02.2025 - Faeryfell - Tuomarina indy - MVA-SERT
VSN - 20.12.2024 Wareham Warmbloods, Reserve Champion (tuomari: launi)
ERJ - 40 sijaa
11.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/4012.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 5/40
13.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/40
14.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/40
15.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/40
15.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/40
18.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/40
18.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 3/40
19.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 2/40
20.11.2018 - Gestüt Helmwald - 150cm - 4/40
08.11.2018 - Aamun tila - 150cm - 4/34
14.12.2018 - Colosseum - 150cm - 3/40
15.12.2018 - Colosseum - 150cm - 6/40
01.08.2022 - Valmarya - 150cm - 2/22
01.08.2022 - Valmarya - 150cm - 2/18
04.08.2022 - Valmarya - 150cm - 2/18
10.08.2022 - Valmarya - 150cm - 2/22
11.04.2023 - Mistyvale - 150cm - 1/15
18.04.2023 - Mistyvale - 150cm - 2/15
11.07.2023 - Harmony Sporthorses - 150cm - 5/28
14.07.2023 - Harmony Sporthorses - 150cm - 1/28
16.07.2023 - Harmony Sporthorses - 150cm - 2/28
17.07.2023 - Kontola - 140cm - 3/14
18.07.2023 - Kontola - 140cm - 3/14
19.07.2023 - Kontola - 140cm - 1/14
20.07.2023 - Harmony Sporthorses - 150cm - 5/28
31.10.2024 - Kastehelmi - 150cm - 3/60 ERJ-CUP
09.11.2024 - Hemgård - 150cm - 3/37
11.11.2024 - Hemgård - 150cm - 3/37
22.11.2024 - Hemgård - 150cm - 5/37
11.01.2025 - Nessinjärven kilpailukeskus - 150cm - 5/40
13.01.2025 - Nessinjärven kilpailukeskus - 150cm - 5/40
15.01.2025 - Empyrean Trakehners - 150cm - 2/39
18.01.2025 - Empyrean Trakehners - 150cm - 6/39
19.01.2025 - Empyrean Trakehners - 150cm - 4/39
20.01.2025 - Empyrean Trakehners - 150cm - 2/39
20.01.2025 - Nessinjärven kilpailukeskus - 150cm - 1/40
21.01.2025 - Nessinjärven kilpailukeskus - 150cm - 4/40
25.01.2025 - Nessinjärven kilpailukeskus - 150cm - 5/40
Päiväkirja
Ratsutusta, pk-merkintä - Kirj. Daniel Helanto, VRL-09562 (481 sanaa)
Tämän valmennusreissun tavoitteena on päästä itsekin hieman treenaamaan vierailla hevosilla etenkin hyppäämistä. Senpä vuoksi Jaana hypyttää minua muutamilla kokeneemmilla hevosillaan. Tokikin on tarkoitus myös kouluratsastajan näkökulmasta hieman "vääntää" estehevosiakin.
Rautias tamma tallusteli kentälle rennosti ja hoitaja kertoi pääasiat, muuten kiva ja kiltti tamma, mutta älä koske korviin. Sisäinen pikkupoikani olisi halunnut heti koskettaa tamman korvia, mutta kuitenkin päätin kerrankin kuunnella hoitajaa, joka selvästi tunsi hoidokkinsa hyvin. Jaana naurahti loikatessaan katsomosta alas ja taputti tammaa kaulalle leperrellen kuinka hieno tamma se on, kun antaa vieraan sedänkin ratsastaa noin vain. No mitähän tästä voisi sanoa istun sen selässä ainakin.
Oma pomoni ei ollut mitenkään järin onnellinen kun ilmoitin valmennusreissusta ja aikomuksesta hypätä myös vierailla hevosilla. Olen vasta lopettanut sairaslomani ja hänen mielestään olisin saanut edelleen ratsastaa vain karvasatulalla kartanon kilteimmillä hevosilla. Demi oli mukavan kevyt estehevoseksi, mutta ei kuitenkaan tyhjä. Pyrin ratsastamaan sitä alkuun vain avoimessa muodossa, jotta se ei valuisi aivan etupainotteiseksi. Pohkeenväistöt ja taivutukset sujuivat ongelmitta, mutta kiinnitin eniten huomiota siirtymisiin käynnistä raviin tamma ikään kuin hypähti hieman ja se teki sen usein. Kysyin omistajalta ja hän totesi, että tammalle on tullut kyseinen tapa viime aikoina.
Tunnustelin hetken selästä mikä voisi olla syynä, mutta oikeastaan muussa kun siirtymisessä en huomannut eroa. Tamman satulan alla on paksu lampaankarva eikä säkään jää kunnolla tilaa. Pomppasin alas ja testasin satulaa ilman karvaa. Se valuu aivan säkään kiinni eli on aivan liian leveä tammalle. Pyysin Jaanaa katsomaan ja hän aivan kauhistui. Viimeisestä satulan sovituksesta on kuulemma useampi vuosi ja hoitajat ovat vaihtaneet karvaa vaan uudempaan.
Kokeilin tamman säkää, se ei ole arka, mutta lihasköyhä se selvästi oli. Kysyin vaihtoehtoista satulaa ja Jaana lähti hakemaan vaihtoehtoista satulaa tallista. Päädyin vääntämään tamman kanssa maasta käsin koulua lyhyillä ohjilla. Se ei ole yhtä yksinkertaista, kuin ohjasajo, mutta onnistui yllättävän hyvin eikä tamma yrittänyt edes potkaista minua, vaikka käytin kouluraippaa merkinantovälineenä.
Toinen satula oli hieman parempi, mutta kuulemma hoitajat tuovat kohta vielä vintiltä joitain ei käytössä olevia satuloita. Löysimme kohtalaisen hyvin istuvan satulan, jonka alle laitoimme vain geelin. Kehotin seuraamaan satulaa ja säkää, sillä jos säkä alkaa turvota voi se olla tulehtunut, mutta yhtään se ei ainakaan sitä aristanut. Uusi satula ja kappas ongelmamme alkoi unohtua. Pari kertaa tuli ikään kuin vahingossa hypähdys, mutta epäilen sen olevan vähän tapa.
Hypätessä tamma oli puhdas ja mielellään liikkuva. Minun onnekseni se kuuntelee todella hyvin istuntaa, vaikka Jaanan mielestä olin liian jarruttava istunnallani. Omasta mielestä vauhti oli täysin riittävä ja varmasti se näyttää esteratsastajan silmiin raskaalta, mutta itse olin sitä mieltä, että hyppääminen sujui hyvin.
Jaana teetti meillä jumppasarjaa ja kaarevia linjoja, joissa pääsin oikeasti tekemään töitä ja tunsin oloni sangen päteväksi puskaesteratsastajaksi. Hypättiin jopa 130 cm okseria sarjassa mikä oli näin vieraalla hevosella hieman jännää, mutta uskoin Jaanan sanaan ja toteutin kiltisti kaikki hänen tehtävät. Itseluottamus kasvoi ja uskon tästä olleen tammallekin hyötyä. Ainakin satulan vaihdon verran...
Uusi satula, pk-merkintä - Kirj: om. (274 sanaa)
Daniel Helannon vierailun aikana kävi ilmi, että kukaan ei ollut
huomannut Demin satulan olevan sille huono. Tammakaan ei ollut isommin
asiaa mitenkään tuonut ilmi reagoimalla kummallisesti, paitsi
hypähtämällä siirtyessä käynnistä raviin. No, Danielin vierailun
jälkeen päädyin sitten pakkaaman Demin traileriin ja ajeltiin
satulakauppaan.
Matka meni Demin kanssa totuttuun tapaan helposti ja liikkeen pihalla
purin tamman autosta.
”Vie se tuosta ensimmäisestä ovesta sisälle, nii aletaan kattomaan”,
Aino sanoi ja viittasi kohti ovea jatkaen: ”tuun ihan just muutaman
vaihtoehdon kanssa. Jääkö se vanha satula muuten tänne vai otatko
mukaan?”
”Otan sen mukaan vielä, eiköhän sille meiltä löydy käyttäjä, kun noita
kakaroitakin on sen verran tallissa, että jos se niille jollekin”,
totesin ja talutin tamman sisälle, missä laitoin sen kiinni molemmin
puolin sovituspaikalle.
”Eli Demin satula oli liian levee, niinkö?” Aino kysyi ja vastasin
hänelle myöntävästi. Tämän jälkeen nainen alkoi sovittamaan erilaisia
satuloita tamman selkään ja pian löydettiinkin ainakin Demille sopiva
satula, joten talutettiin tamma kentälle ja minä kipusin selkään
testaamaan satulan sopivuutta myös itselleni.
”Hei täähä on mukava!” hihkaisin selästä hetken testaamisen jälkeen.
Kokeilin kaikki askellajit testin aikana läpi ja satula tuntui todella
mukavalta ja tukevalta. Laskeuduin alas tamman selästä ja riisuttiin
siltä satula pois, jonka jälkeen talutin tamman takaisin traileriin ja
laitoin sen sinne valmiiksi kotiin lähtöä varten.
Kävin kuitenkin vielä maksamassa satulan ja samalla huomasin myynnissä
olevan myös karvasatulan. Vaikka meillä niitä jo muutama oli, niin
päädyin ostamaan tuonkin vielä mukaan, koska yksi omistamme alkoi
olemaan tiensä päässä ja tykättiin välillä käydä ihan vain
karvasatuloilla höntsäilemässä maastossa tai ihan kentälläkin, jos
kyseessä oli löysempi päivä.
Kotiin paluu Demin kanssa sujui hyvin ja tamma pääsi vielä
laitumelle ihmettelemään ennen, kuin olisi aika tulla iltaruoalle
sisälle.

