Wish me luck bap

3v - 21.08.2013
4v - 13.11.2013
5v - 05.02.2014
6v - 30.04.2014
7v - 23.07.2014

8v - 15.10.2014
9v - 07.01.2015
10v - 01.04.2015
11v - 24.06.2015
12v - 16.09.2015

13v - 09.12.2015
14v - 02.03.2016
15v - 25.05.2016
16v - 17.08.2016
17v - 09.11.2016

18v - 01.02.2017
19v - 26.04.2017
20v - 19.07.2017
21v - 11.10.2017
22v - 03.01.2018

00.00.0000 - kirjoittanut

15.12.2014 - kirjoittanut Jaana K.
Olin pitkästä aikaa lueskellut teiniaikojeni hevoskirjoja ja päätin kokeilla Sissin kanssa yhteyden luomista, vaikka meillä olikin tamman kanssa oikein mukava luottamus.
Harjasin ensin tammaa pitkin ja verkkaisin vedoin rauhassa ja juttelin sille niitä näitä. Karsinan ovella kävi välillä ihmisiä kyselemässä jotain ja vastailin heille siinä sivussa keskittyen kuitenkin hevoseen täydellisesti. Laitoin Sissille pelkän riimun päähän ja napsautin riimunarun kiinni lähtien taluttamaan neitiä ulos pyörröaitausta kohti.

Päästin tamman irti kentän keskellä ja lähetin sen pois luotani. Annoin sen ensin kävellä rauhassa, kunnes käskin sen raviin ja sen jälkeen laukkaan. Oma asentoni oli uhkaava ja Sissi eteni nätisti pitkin aidan vierttä. Jonkin ajan kuluttua se alkoi osoittamaan merkkejä, että halusi tulla luokseni, jolloin käänsin hevoselle selkäni ja muutin asentoni uhkaavasti rennoksi. 
Kuulin pian askelten äänen selkäni takana ja tunsin Sissin turvan selässäni. Se puhalsi lämmintä ilmaa niskaani, jolloin kävelin muutaman askeleen ja pysähdyin tamman seuratessa. Pian juoksin itsekin hevosen kanssa ympäri pyörröaitausta ja Sissi seurasi reippaasti perässä ja minun pysähtyessä pysähtyi myös.

Käännyin ympäri ja taputin reipasta tammaa, jonka jälkeen lähetin sen vielä uudestaan ympyrälle ja käskin vaihtaa suuntaa pari kertaa, jonka jälkeen annoin sen taas itse palata luokseni. Siihen päätin myös lopettaa harjoituksen ja taluttelin tamman takaisin talliin hieman pitempää reittiä.
Tallissa harjailin hevosen läpikotaisin ja heitin sille loimen päälle, jonka jälkeen vein sen ulos mutustamaan päiväheiniään.

14.12.2014 - kirjoittanut Jaana K.
Sissi oli varustettu minulle valmiiksi, joten hyppäsin sen selkään maneesissa ja aloitin lämmittelyt. Käynnissä taivuttelin aluksi tammaa ympyröillä ja teetin sillä myös väistöjä. Sissi oli hyvin kuulolla ja se teki mielellään kaiken mitä pyysin. Jotenkin innottomalta tamma tuntui, joten ihan rennosti päätettiin tänään ottaa, jottei homma alkaisi maistua puulta.

Pyysin tallipoikaa rakentamaan kaksi erillistä jumppasarjaa pitkille sivuille, sekä keskelle kahdeksikon muotoon pienen radan. Rakentelun aikana ravailin ja teetin tammalla ravivaistöjä, jotka sujuivat oikein hyvin, vaikka intoa ei tammalla ollut. Sen askellus oli laiskaa, mutta se kuitenkin liikkui ihan hyvin eteenpäin. Askel ei ollut yhtä korkeaa ja lennokasta kuin yleensä, mutta kai hevosillakin sai niitä ns. huonoja päiviä olla.
Vielä lämmittelyt laukassa molempiin suuntiin ja aloiteltiin jumppasarjoilta.
Sissi hyppäsi kyllä esteet, mutta todella haluttomasti ja siitä sain idean lisätä jonkun verran kuisma-, metsäapila- ja nokkosuutetta neidin ruokaan.
Jatkettiin hyppäämistä jumppasarjoilla jonkun aikaa ja pyysin myös tallipoikaa korottamaan hieman esteitä. Tamman haluttomuuden takia kuitenkin päätin lopettaa hyppäämisen siihen ja lähteä käyskentelemään hetkeksi maastoon.

Suuntasimme kohti metsäpolkua, koska se taisi olla tällä hetkellä parhaimmassa kunnossa maastoreiteistä. Päästin ohjat pitkiksi ja Sissi käveli eteenpäin ojentaen kaulansa pitkäksi kävellen rennosti tappavan tasaista tahtia.
Kiertelimme reilu puolisen tuntia metsässä pelkästään käynnissä ja päätin lähteä takaisin tallille päin sekoittelemaan tamman päivän ruoat ja uutteet, jotka se saisi heti.

Tallilla luovutin Sissin sen hoitajalle ja lähdin itse laittamaan tamman ruoat valmiiksi. Kävin nopeasti huikkaamassa tallitytölle, ettei vie tammaa ulos, koska se söisi eväänsä sisällä ja veisin sen itse myöhemmin.

15.07.2013 VAELLUS Mellonissa
1. Metsään päästessämme nenääni kantautuu ensimmäisenä havupuiden tuoksut. Seuraavana haistan kostean maan ja mullan. Oman säväyksensä tuoksuihin antaa vielä muutamat kukat, sekä tietenkin hevosten haju.
- Ilmassa oli totta tosiaan monenlaisia tuoksuja metsään astuessamme. Sinun kaunis elegantti holsteinisikin taisi ne huomata – se kulki alkutaipaleemme niin kepein askelin, aivan kuin se olisi tanssinut nuuhkutellessaan kaikkea sieraimet suurina!

2. Kuulen sorsien rääkynän ja joutsenten laulun. Tasainen kahina ja lievä kopina kantautuu hevosten jaloista ja sivummalla kuuluu säikähtäneen jäniksen pako.
- Oih, tasainen kavioiden kahina ja kopina on yksi suosikki äänistäni. Sissi kuulosteli lintujen mekkalaa uteliaan oloisesti. Vasta pupujussin pinkaisu sai sen hieman hermostumaan, mutta pitelit tamman aisoissa hienosti ja kohta ratsusi olikin taas jo rauhallisempi.

3. Sissi ei ole tottunut vieraisiin maisemiin ja on siksi hieman pingoittunut. Oma mielentila on kuitenkin rauhallinen ja luottavainen tammaa kohtaan, kyllä se pärjää.
- Te taivalsitte kivikon halki Sissin kanssa todella urheasti. Tammasta huomasi, ettei se ollut uusiin maisemiin aivan tottunut, ja sen vuoksi se tepasteli varmaan virittyneesti. Kuitenkin se aisti luottamuksesi ja kopsotti kivikossa kompastelematta. Ihastelin kovasti, miten tyyni ratsastaja olet – itse tapaan helposti muuttua pingottuneeksi, jos hevonenkin sellainen on, vaikka parempi tietysti olisi olla rento.

4. Lammessa uiskentelee iso hauki, joka jahtaa pienempää ahventa.
- Hihii olipa hienoa katsella kahden kalan kilpauintia! Ne lipuivat veden pimeyden poikki niin sulavina ja hirmuista haipakkaa. Mahtoikohan ahven paran käydä kalpaten loppujen lopuksi…

5. Loppulaukan aikaan Sissi innostuu turhan paljon ja yrittää lähteä ohittelemaan edellä meneviä, mutta silti ikimuistoisin hetki oli mielestäni metsään astuminen ja tuoksujen kantautuminen nenään.
- Metsään astuminen ja tuoksujen tulvahdus oli ihan totta ikimuistoinen hetki sekin! Loppulaukassa Sissin piteleminen taisi olla pikkuisen haasteellista, mutta komeasti selvisitte. Ja oikeastaan Sissi taisi koettaa ohitella muita vain laukan alkupuolella, pellon toisella laidalla se meni ainakin minusta jo reilusti rennommin ja nelisti suopeasti vasta jonon kolmantena. Kilpahevoselle paha paikka tuommoinen toisten takana tuleminen… ;) Suurkiitos vaellusseurasta, toivottavasti tapaamme joskus toistekin Mellonin maastoissa!