Thel 'Vadamee ERJ-I, YLA2

3v - 09.09.2012
4v - 02.12.2012
5v - 24.02.2013
6v - 19.05.2013
7v - 11.08.2013

8v - 03.11.2013
9v - 26.01.2014
10v - 20.04.2014
11v - 13.07.2014
12v - 05.10.2014

13v - 28.12.2014
14v - 22.03.2015
15v - 14.06.2015
16v - 06.09.2015
17v - 29.11.2015

18v - 21.02.2016
19v - 15.05.2016
20v - 07.08.2016
21v - 30.10.2016
22v - 22.01.2017

23.11.2012 - Valmentajana Ramona - Taso 145 cm

"Tänään harjoittelimme oikean hyppypaikan löytämistä sekä nopeaa reaktiota niin takaisin kuin eteen. Harjoituksen aloitimmekin tyypillisesti helpolla tehtävällä. Olin rakentanut aluksi jumppasarjan innariväleillä, jonka suoritittekin mainiosti. Vadamee laukkasi tasaisesti läpi sarjan, sinun ollessa joustavasti mukana. Hyvä! Koska halusin mukaan kuitenkin enemmän vaikeutta, tein kuuden esteen sarjan jossa joka toisella kerralla väliin sai yhden askelen, joka toisella kerralla puolestaan oli innariväli kyseessä. Olin laittanut yhden askeleen välit välillä liian pitkiksi ja välillä lyhyiksi, joten sait arvioida toden teolla askelien määrää. Aluksi hyppypaikat eivät olleet niin optimaalisia kuin olisi voinut toivoa, mutta nopeammilla reaktioilla aloitte pääsemään jyvälle. Radaksi rakensinkin yhden hankalimmista mitä olen koskaan tehnyt - todella paljon käännöksiä, erittäin huomattavasti temmonmuutoksia sekä tietysti useita valtavasti voimaa vaativia trippeleitä. Millään puolijuoksuisella suorituksella tätä rataa ei tehtykään, mutta minun karjuessani ohjeita aloit jo saada sellaista suoritusta alle, mitä toivoin. Muista vain pitää ylävartalo rauhassa ja selkä suorana, älä myötää liikaa hyppyyn sillä silloin et ole tarpeeksi valmis seuraavalle esteelle."


10.10.2012 - Valmentajana Wolf - Taso 120 cm

"Aloitimme valmennuksen Diamonten ja Vadameen kanssa sillä, että kävimme päivän aiheen läpi: tänään oli siis tarkoitus harjoitella esteelle lähestymistä, mutta myös istuntaa, mikäli se muodostuisi ongelmaksi. Vadamee oli kuulemma hyvin herkkä reagoimaan, joten olimme Diamonten kanssa yhdessä tuumin päättäneet keskittyä heti virheiden korjaamiseen. Ratsukon vielä lämmitellessä kokosin kentälle neljän esteen radan 120cm korkeista ristikoista. Näiden tarkoituksena oli lähinnä ohjata Vadamee hyppäämään keskeltä estettä. Asetin jokaisen esteen eteen ponnistuspuomin, jonka oli tarkoitus ohjata Vadamee hyppäämään kauempaa. Ohjeistin radan kulun ratsukolle ja päästin heidät kokeilemaan rataa ensimmäistä kertaa. Yritys oli muuten mitä mainioin, mutta koska Diamonte valmistautui jokaisella esteellä ponnistukseen liian aikaisin, myös Vadamee teki niin. Annoin ohjeeksi kokeilla hyppyyn valmistautumista vasta aivan viime tingassa, jotta Vadamee saisi itse päättää, mistä kohtaa hyppy alkaisi. Tällä kertaa esteiden ylitys sujuikin jo paljon paremmin, ja pyysin ratsukkoa vielä toistamaan tehtävän kerran, kun yhteistyö alkoi sujua. Lopuksi rakensin esteistä yhden sarjan, joka koostui kahdesta pystyesteestä ja lopussa okserista. Yhteistyö sujui mainiosti tämän viimeisenkin harjoituksen aikana, joten jätin ratsukon tekemään kahdestaan loppuverryttelyt."


20.09.2012 - Valmentajana Ciaré - Taso 145 cm

"Diamonte oli juuri verrytellyt Vadameen saapuessani kentälle, ajattelin silti pyytää ratsukon vielä keskiympyrälle, jossa pyysin Diamontea taivuttamaan oria ulos ja sisälle. Pian Vadamee näyttikin ihanan taipuisalta ja juuri sopivan herkästi apuihin reagoivalta. Kasasin jumppasarjan maneesin toiselle pitkälle sivulle. Valmennus pidettiin maneesissa, ulkona kun satoi kaatamalla vettä. Jumppasarja oli alkuun pieni, esteiden korkeus vaihteli loppua, ollen parhaimmillaan 80 cm. Vadamee hyppäsi jumppasarjan helposti, eikä oikeastaan näyttänyt ottavan pieniä esteitä edes tosissaan lompsutellessaan niistä rennosti yli. Nostin jumppasarjaa vielä 90 - 130 cm korkeaksi. Diamonte ratsasti orin siististi sisälle ja Vadamee ponkaisi jokaisen esteen yli näyttävästi, nyt se selvästi alkoi jo keskittyä paremmin esteillä. Nostin puomit vielä 110 - 140 cm korkeiksi, eikä jumppasarja edelleenkään tuottanut orille ongelmaa, ratsastajakin pysyi siististi hypyissä mukana. Kasasin maneesiin lyhyen tehtävän, jossa harjoittelimme kontrollia ja hevosen tuomista keskelle estettä apupuomien avulla. Alkuun tehtävän esteet olivat 120 cm korkeita, eikä se tuottanut ongelmaa. Vain kerran ori jäi hieman vinoon hypätessä, mutta lähes jokainen muu hyppy onnistui moitteetta. Nostin lopuksi tehtävän vielä 145 cm tasolle, lähestymiset osuivat yhtä hieman kauas jäänyttä hyppyä lukuunottamatta oikein hienosti, eivätkä puomit lennelleet kertaakaan. Loppuverryttelyksi teitte vielä hetken jumppasarjalla jumppaamista ristikoiden ja pienten esteiden avulla, Vadamee näytti oikein tyytyväiseltä, eikä ratsastajassakaan kyllä ollut valmennuksen aikana mitään vikaa! Valmennus sujui hyvin moitteitta."


15.09.2012 - Valmentajana Ciaré - Taso 155 cm

"Saapuessani kentän laidalle, upea musta hannover -ori ravasi mahtavin askelin ohitseni. Diamonte istui selässä siististi ja eleettömästi. Alkuun jutustelimme hetken ja kerroitkin jo verrytelleesi orin, joten pääsimme heti tosi toimiin! Kasasin pääty-ympyrälle jumppasarjan ristikoista, jotka olivat kaarevalla linjalla. Verryttelytehtäväni siispä vaati tarkkuutta ja notkeutta onnistuakseen. Ristikot ylittyivät helposti vain laukkaamalla pitkin askelin ylitse, eikä kaarevalla linjalla olevat pikkuesteet tuottaneet teille kumpaankaan suuntaan ongelmia. Tämän jälkeen kasasin kentälle radan, joka oli suhteellisen pitkä ja vaati kestävyyttä sekä keskittymistä alusta loppuun saakka. Rata oli alkuun noin 90 cm korkea. Päästin teidät tulemaan ja saitte teknisen ja kestävyyttä vaativan radan näyttämään suorastaan yli helpolta! Vadamee laukkasi allasi tasaista tempoa ja ylitti esteen kuin esteen, edes vesiestettä se ei ihmetellyt laisinkaan. Nostin esteet 130 cm korkeuteen ja pyysin teidät radalle uudelleen, tällä kertaa neljännen esteen hyppypaikka oli liian jyrkkä, joten puomi pääsi tipahtamaan. Topakasta ratsastuksestasi huolimatta ratsu päätti vetää liinat kiinni seuraavalle, viitosesteelle. Muutaman kerran kiellettyään ori pääsi taas hyppäämisen makuun ja loppu rata sujuikin taas leikiten. Diamonte keskittyi nyt selvästi paremmin tuomaan ratsunsa esteelle hyvin. Nostin esteet viellä pienen huilahduksen päätteeksi 155cm korkeudelle, joka sujui todella sujuvasti ja hienosti. Ratsukon yhteistyö näytti pelittävän suurimmaksi osaksi täydellisesti, eikä korkeus näyttänyt tuovan tälle orille ongelmaa valtavan hyppykapasiteettinsa ja tyylinsä ansiosta."


29.01.2012 - Valmentajana Mari H. - Taso 130 cm

"Tänään oli vuorossa rataesteharjoitus. Ensin kuitenkin verryteltiin puomeilla, kavaleteilla ja pienillä ristikoilla. Eilisen treenistä huolimatta Vadamee oli erittäin pirteän näköinen ja liikkui reippaasti eteenpäin. Samalla kun ratsukko verrytteli, suunnittelin tämän päiväistä rataa. Siihen kuului muutama tiukempi lähestyminen, erilaisia erikoisesteitä ja tietenkin perus sarja. Enne koko radan hyppäämistä harjoiteltiin rataa kuitenkin osissa. Aloitettiin sarjalla. Vadamee lähestyi ensimmäistä estettä hyvässä tempossa, ja ylitti sen leikiten. Toiselle esteelle lähestyminen tuli hiukan liian lähelle, mutta koska esteet olivat pieniä, ei siitä ollut mitään ongelmaa. Ennen kolmatta estettä Diamonte sai orin taas koottua paremmin ja ponnistus osui oikeaan kohtaan. Sarjan treenauksen jälkeen harjoiteltiin muutamaa erikoisestettä, muuria ja vesiestettä. Vadamee ei suonut ajatustaan erilaisille esteille, vaan hyppäsi ne ihan kuin muutkin esteet. Ratsukon pitäessä pientä hengähdystaukoa korotin kaikki esteet 130cm korkeiksi ja vuorossa oli koko radan suorittaminen. Ori aloitti radan vahvasti, mutta tiukassa kurvissa tuli pieni virhe, joka johti puomin putoamiseen. Ratsastaja terästäytyi ja seuraaville esteille oria sai rohkaista vähän enemmän, koska se kävi vähän epävarmaksi. Viimeiset esteet se hyppäsi taas normaalisti. Radan jälkeen tämä tiukempi kaari otettiin uusiksi, ja kun se selvittiin puhtaasti, lopettelimme valmennuksen."


28.01.2012 - Valmentajana Mari H. - Taso 110 cm

"Vadamee ravaili rennosti kentällä kun saavuin paikalle. Diamonte ratsasti orilla ympyröitä ja tempon vaihteluita. Komea ori reagoi ratsastajan apuihin silmän räpäyksessä, hetkeäkään epäröimättä. Ihastelin ratsukon verryttelyä hetken ja sitten aloin koota esteitä kentälle. Ensin tein puomi ja kavaletti sarjan, jota ratsukko meni kaikissa askellajeissa molempiin suuntiin. Seuraavaksi asettelin viisi estettä tiukoilla kaarilla ja lyhyillä väleillä. Ratsukon ensimmäinen tehtävä oli kolmen esteen sarja, jossa esteet oli sijoiteltu ikään kuin neliöön. Ensimmäisellä kerralla ratsastaja ei ollut ihan hereillä ulkoapujen kanssa, ja kun ori pääsi liiramaan linjalta, seuraavan esteen ohi mentiin vauhdilla. Seuraavalla kerralla meni heti paljon paremmin ja tiukoista kaarista huolimatta. Toinen tehtävä oli kahden esteen sarja, jossa väliin mahtui vain kaksi lyhyttä laukka askelta ja samalla linja kaartui loivasti vasemmalle. Ensin Vadamee ei oikein ollut innokas lyhentämään laukkaansa tarpeeksi, mutta ratsastajan sinnikkyys palkittiin ja kohta ori mahtui väliin ongelmitta. Muutaman onnistuneen toiston jälkeen lopettelimme ja huomenna jatkettaisiin rataharjoituksilla."

25.11.2014 - kirjoittanut Jaana K. (om)
Tänään hypeltiin Damin kanssa vähän jumppasarjaa, jossa lisähöystönä olisi pari korkeampaa pystyä. Ideahan tähän tuli, kun kävin valmentelemassa Norpatarta ja hänen yhtä oriaan ja tehtävä näytti sen verran hauskalta, että oli pakko kokeilla omankin hevosen kanssa.
Radan minulle rakenteli Missy, joka jäi myös katsomaan ja nostelemaan mahdollisesti tippuvat puomit.
Olin käynyt hoitamassa alkulämmittelyt lyhyellä maastoreitillä ja hypännyt pari kaatunutta puunrunkoakin matkalla, jonka jälkeen suuntasimme kentälle.
Pyysin Missyä ensin nostamaan vain ensimmäisen ja viimeisen esteen sarjalta pikkupystyksi ja aloitimme hyppäämisen. Damilla oli vauhti päällä, mutta se kuitenkin pysyi lapasessa sen enempiä yrittämättä. Ori suoriutui oikein mukavasti uudenlaisesta tehtävästä ja siitäkin huomasi, että oli mukava hypätä välillä vähän erilaista tehtävää.
Muutamien hyppykertojen jälkeen pyysin Missyä nostamaan erilliset pystyt metrisiksi. Hypättiin taas muutama kerta ja Damikin oikein innostui korkeammista esteistä ja saattoipa se heittää parit ilopukitkin esteiden jälkeen. Onneksi ne ei tällä hevosella korkeita ole.
Vihdoin oli kaikki esteet nostettu maksimeihinsa ja loikittiin vielä pari kertaa, ennen kuin hidastettiin raville ja ravattiin hetki. Pyysin Missyä aukaisemaan portin ja käytiin vielä kävelemässä lyhyt maastoreitti läpi ennen kuin vein hevosen talliin.
Tallissa harjasin hevosen läpi kotaisin ja käytiin pesullakin, koska Dami oli hionnut hieman. Nakkasin orille kuivatusloimen päälle ja vein sen takaisin karsinaan syömään päiväheiniä ja -ruokia.


20.02.2015 - Kirjoittanut Jaana K. (om)
Tänään oli Damin vuoro päästä hierottavaksi. Aikaa kuitenkin oli ennen hierojan saapumista, joten päätin hemmotella oriani perusteellisella harjauksella.

Aluksi hain orin tarhastaan ja talutin sen tallissa suoraan hoitopaikalle, missä riisuin siltä ensimmäisenä loimen ja kävin ripustamassa sen nätisti Damin loimia varten varatulle paikalle.
Samalla nappasin mukaani myös harjat ja palasin takaisin ruunikon orin luo.

Aloitin harjaamisen kumisualla, jolla pyörittelin irtokarvat kunnolla irti ja melkoinen määrähän orista karvaa irtosikin. Tästä sain myös idean, että hevonen pitäisi klipata hetimiten.
Kumisualla pyörittelyn jälkeen vaihdoin harjaan ja harjasin irtokarvat, sekä pintaan nousseet liat pois. Vielä loppusilaus karvapeitteelle pölyharjalla ja Dami oli puunattu niiltä osin.
Vilkaisin orin häntää ja totesin sen olevan sotkuinen, joten aloitin hännän selvitys-operaation. Jouhien seassa oli purua ja oksia, joten hetken aikaa tässäkin hommassa vierähti. Harja ja otsatukka oli onneksi suhteellisen siistejä, joten niissä ei kauaa nokka tuhissut.

Aikaa kuitenkin vielä jäi, joten kipaisin klipperin varustehuoneesta ja tartuin tuumasta toimeen, eli eikun polle nakuksi vain.
Dami katseli hetken aikaa hommiani hölmistyneenä, mutta rentoutui pian ja laski päänsä rennosti alas, silmätkin sillä oli puoli ummessa.

Hieroja saapui paikalle juuri, kun olin saanut suurimmaksi osaksi orin klipattua, joten jätin homman hieman kesken ja totesin sen olevan jo tarpeeksi hyvä. Juttelin hetken hierojan kanssa ja esitin hänelle epäilyni, että mistä Dami voisi olla jumissa. Hierojan alkaessa hommiin poistuin paikalta ja käskin tallipojan käydä hakemassa ori sitten kun se oli valmis ja viemään sen ulos.

 

06.05.2016 - kirjoittanut Jaana K. (om.)
Damin kanssa kun on aina mukava puuhailla, niin päätin omistaa aamupäiväni orille täysin. Jätin sen siis jo sisälle heti aamulla ruokien jaon jälkeen ja annoin sen syödä rauhassa puuhaten sillä välin muita tallihommia. Damin syötyä otin sen hoitopaikalle kiinni molemmin puolin ja hain harjapakin hyllystä.

Aloitin käymään oria läpi kumisualla pyöritellen, koska alkoi olla karvanlähtöaika ja sen tietää miten siinä käy, jossei harjaa kunnolla irtokarvoja pois. Toki olisi ollut helpompi, jos hevonen olisi klipattu talven aikana, mutta mitä sitä turhia, kun kuivatukset sun muut kuitenkin voidaan hoitaa ongelmitta.

Pitkän harjaussession jälkeen vien harjat takaisin paikalleen ja kävin nappaamassa satulan ja suitset mukaan. En vielä ollut täysin varma siitä, mitä tultaisiin orin kanssa tekemään, mutta eiköhän se hahmottuisi sitten selässä. Varustin ratsuni huolellisesti ja turhia kiirehtimättä, sekä tarkistin samalla varusteiden kunnon. Päätin myös hoitaa varusteet ratsastuksen jälkeen oikein perusteellisesti, koska tänään minulla ei erityisempää tekemistä tallilla ollut harvinaisen vapaapäiväni ansiosta. Toki olisin tämänkin päivän voinut käyttää omaan hyvinvointiini, mutta mitä turhia - tallilla se mieli lepää.

Maneesissa kipusin Damin selkään ja aloittelin alkuverkat, jotka päätin suorittaa pitemmän kaavan mukaan. Käynnissä taivuttelin oria puolelta toiselle, tein väistöjä, voltteja ja peruutin myös voltin puolesta välistä takaisin lähtöpisteeseen. Hevonen alkoi polkemaan mukavasti alleen ja myötäämään niskasta, joten askellajin vaihtoraviin ja samoja tehtäviä tehden poisluettuna peruutukset voltilla.

Dami tuntui erittäin miellyttävältä, mutta päätin kuitenkin tehdä suhteellisen helppoja tehtäviä, kuten väistöjä joka askellajissa, sekä avoa ja sulkua, vaikka mikään kouluhevonen Dami ei olekaan. Hypätä kun ei aina voi.
Tunteroisen jälkeen päätin lähteä vielä käyskentelemään maastoon orilla, jotta se saisi jäähdytellä samalla ja jos vastaan sattuisi tulemaan pari maastoestettä, niin miksei hypätä niidenkin yli, jotta saisi taas tuntumaa hyppäämiseen. Tuntuu, että olen keskittynyt lähinnä kouluratsastukseen nykyään.


07.05.2016 - kirjoittanut Jaana K.
Olin melkein unohtanut, että tänään oli Damin vuosihuoltopäivä. Tallille siis ilmestyisi raspaajaa, rokottajaa, hierojaa ja kengittäjää päivän mittaan. Ohjeistin tallityöntekijöitä muiden hevosten kanssa ja kerroin myös, että jokaisen hevosen aikataulut löytyvät toimiston ovesta, jonka mukaan päivä etenee. Onneksi suurimmalla osalla hevosista on tänään vapaapäivä, joten iso osa hevosista saataisiin hoidettua tänään.

Hain Damin tarhasta sisälle ja talutin sen yhdelle hoitopaikoista, jossa raspaaja jo odotteli meitä. Ori vaikutti vähän jännittyneeltä, mutta antoi hoitaa hampaansa moitteetta, koska luultavasti muisti saavansa hoidon jälkeen herkkuja. Minulla oli paha tapa lahjoa hevosia, mutta ei kai siitä toisaalta haittaakaan ole.

Raspauksen jälkeen suunnattiin seuraavalle pisteelle, jossa odottelikin sitten kenkääjä. Damilla oli irronnut kenkä edellisenä iltana tarhassa, joten oikein sopivaan saumaan kengittäjä tallillemme ilmestyi. Ori antoi tutkia jalkansa reippaasti ja yritti tehdä kengittäjän työstä mahdollisimman helppoa pysyen paikallaan ja kannatellen myös itse jalkojaan jonkin verran. Kengittäjä kehui Damia erittäin paljon, koska hevonen oli niin rauhallinen ja miellyttävä käsitellä.
Rokotus hoidettiin kengityksen yhteydessä ja piikkiin ei Dami reagoinut oikeastaan mitenkään.

Hieronnan ajaksi jätin hevosen ammattilaisen hoiviin ja häivyin tarkistamaan, että kaikki rullaa kuten pitääkin. Hevoset kävivät hoidoissa sujuvasti ja isompia ongelmia ei tullut.
Hieronnan jälkeen heitin Damille loimen niskaan ja vein sen ulos. Oikeastaan jokainen hoidettu hevonen pääsi ulos näiden jälkeen ja jokaiselle tarjottiin raikasta vettä tarhaan ämpärillä niin paljon, kuin hevonen vain tarvitsi.